PAON ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ

12/10/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Espanjanvesikoirat ovat rotumäärilelmänsä mukaan työkoiria ja nauttivat siitä, joten minäkin päätin pistää Paon heti hommiin… No ei sentään, mutta pienen sattuman kautta päädyttiin Paon kanssa viime viikolla keskelle mainoskuvauksia.

Olympus ja Indiedays ovat yhdessä järjestäneet Brad New Talent mainoskisan, jossa nyt kuusi tiimiä tuottaa mainosvideon Olympus Suomelle. Videot toteutetaan Olympus OM-D E-M5 Mark II -ja 12-40mm f2.8 PRO kamereoilla sekä Olympuksen LS-100 mobiiliäänistudio-laitteella. Jokainen tiimi siis kuvaa puoliminuuttisen mainospätkänsä ja voittaja palkitaan kuun lopussa Indiedays Blog Awards gaalassa.

Minua pyydettiin siis pieneen rooliin HAVU Median tekemälle mainokselle. Koska en raaski jättää Paoa vielä yksin kotiin, ainakaan pitkäksi aikaa, otin hänet kuvauksiin mukaan. Voitte vaan kuvitella, että pikkuinen koiranpentu vei samointein kaikkien sydämet, ja voi olla, että mainoksessa nähdään enemmän koiraa kuin itse mainostuksen kohdetta, eli kameraa. Mutta sehän ei ole yhtään väärin, eihän? Pao otti mallikeikkansa erittäin lungisti. Mikäs siinä nameja syöden, rapsutuksia saaden ja kaulaliinaan käärittynä sylissä nukkuessa. Ja tällaiset muistot on niin ihania myös itselle. Katsella joskus vuosien päästä videota seitsemänviikkoisesta pikku-Paolasta. Niin ja oli se kiva kokemus muutenkin, ihmettelen vaan, että miten aina päädyn tällaisiin tilanteisiin. Laitoinkin kuvauspaikalta kavereille paniikkiviestin, ”apua, oon täällä kolmen supersöpön nuoren pojan kanssa kuvaamassa jotain skeittivideota :D :D :D :D”.

HAVU Median videota toteuttamassa on Sebastian Kammonen, Joel Pircklen, Jonathan Begley, Damon Beckford ja tässä mainoksessa lisäksemme mallina Hannes Repo. Itse toivon ja myös veikkaan tätä voittajavideoksi. Koiranpentuja ja söpöjä skeittareita, eikö se voitto ole jo vähän niinkun siinä? Pientä teaseria voi käydä kurkkaamassa täältä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

VUOSI TÄÄLLÄ

28/08/2015

mami-go-go-eevil-stöömani-go-go-minttu-ja-pojatmani-go-go-pinkki-minttuminttu-mani-go-go-kaapo-elvis

Facebook muistutteli aamulla että näiden kuvien ottamisesta on tänään tasan vuosi. Kuvat on ottanut exäni, vanhalla pihallamme ja ne on otettu ensimmäistä Indiedays-postaustani varten. Olen siis kirjoittanut täällä jo vuoden! Siirtyminen blogini kanssa Indiedaysille kuuluu ehdottomasti merkittävimpiin asioihin, mitä urallani on tapahtunut. Muistan edelleen sen hetken ja fiiliksen, kun minuun täältä ensimmäisen kerran otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin, olisinko kiinnostunut alkamaan kirjoittamaan täällä.

Olin isäni luona Espanjassa, kun kesken päivän vain satuin vilkaisemaan sähköpostejani. Seuraavaksi kävinkin jo puhelinnneuvoteluja ja kävin läpi sopimuksia. Oli tosi vaikea olla hiiskumatta asiasta kenellekkään, olin samalla hurjan innostunut ja samalla jännitti ajatus siirtymisestä ihan megasuosittujen ja suurten blogien joukkoon. Olin tietysti myös hurjan otettu. Suomen suosituin blogiportaali haluaisi juuri minut.

Reilu vuosi sitten kesällä tiedossa oli jo, että siirtyisin tulevana syksynä blogini kanssa muualle kirjoittamaan. Kävin neuvotteluja muutaman lehtitalon kanssa ja itseasiassa kaiken piti jo olla selvää. Kunnes sain sen mailin. Tiesin heti että Indiedays on juttuni. Kaikkien muiden tahojen kanssa minulla oli epäilykseni, sopisinko sinne, onko tämä oikeasti minun juttuni, leimaituisinko liikkaa vain yhteen genreen? Mutta Indiedaysin kanssa ei. Sillä hetkellä tiesin että epäilykseni muiden tahojen kanssa eivät olleet turhia, pitäisi aina luottaa omaan intuitioon.

Viime vuoden keväällä punnitsin myös mahdollisuutta ryhtyä itsenäiseksi bloggaajaksi. Se tuntui yleistyvän paljon silloin, ja moni tuttu tekikin niin. Itse tunsin kuitenkin etten pystyisi yksin siihen kaikkeen. Domainien hankkimiseen, sivujen tekemiseen, mainosten myyntiin ja tietysti sitten vielä siihen itse blogin päivittämiseen… Vuorokauden tunnit eivät millään olisi edes riittänyt kaikkeen. Ainakaan jos olisin halunnut säilyttää saman tulotasoni. Tämä blogi kun tosiaan on päätoiminen työni. Bloggaaminen on myös melko yksinäistä homaa. Sitä useinmiten istuu yksin kotona koneen äärellä ja ihmiskontaktit tapahtuvat pääsosin virtuaalisesti. Joten on kiva tietää että taustalla on joukko ihmisiä, joihin tarvittaessa turvata. Ja useinmalle ihmiselle on tärkeä kuulua johonkin joukkoon, niin minunkin. Meillä kaikilla Indiedays-bloggajilla on tosi hyvä yhteishenki, vaikka kaikkien kanssa emme olekkaan ikinä livenä tavattukkaan.

Yhteisöllisyyden lisäksi portaalibloggaaminen tosiaan turvaa elannon. Kuukausipalkan lisäksi tienestejä kertyy yhteistöistä. Näiden sopiminen voi joskus kestää kauan, sähköposteja lähetellään kymmenittäin ennen kun saadaan kaikki asiat sovittua, lisäksi niihin saattaa liittyä vaikkapa bannereiden tekoa. Arvostan todella sitä että suurimmaksi osaksi joku tekee tämän kaiken puolestani. Silloin minä voin keskittyä vain tähän tärkeimpään ja rakkaimpaan, eli bloggaamiseen. Indiedays tarjoaa mukavasti hyvin erilaisia yhteistöistä erilaisten kumppanien kanssa, niistä voi sitten valita itselleen luontevimmat ja kiinnostavat jutut – jos haluaa.

Vaikka minulla olikin ongelmani edellisen portaalin kanssa, näen silti portaalissa bloggaamisen ehdottomasti hyväksi jutuksi. Etenkin kun tätä saa tehdä näin hyvien tyyppien kanssa, taustalla on hyvin ammattitaitoinen porukkaa. Portaalia on pyäritetty ennen kun minä edes tiesin mitä blogit ovat. Vaikka tämä on portaalille bisnestä, ei kukaan ikinä missään vaiheessa unohda että me bloggaajat kuitenkin teemme tätä hommaa sydämmellä ja että tämä on tapamme ilmaista ja toteuttaa itseämme omilla tavoillamme. Meillä on kaikilla täysi vapaus tehdä sitä ihan omaa juttuamme, vaikka portaalin alla bloggaammekin. Ja se on varmasti yksi Indiedaysin suuren suosion salaisuuksista.

Vuosi täällä on mennyt tosi nopeasti. En olisi koko asiaa edes tajunnut ilman fecebookin muistutusta. Vuoden aikana olen varmasti kehittynyt jonkin verran kirjoittajana – vaikka kirjoitusvirheitä vilisee edelleen, sori niistä! Itse blogi on varmasti myös kehittynyt siinä samassa kun minäkin. Mitä enemmän kirjoitan, sitä tärkeämmäksi tämä kokoajan muuttuu. Viimeisten vuosien aikana olen antanut itsestäni tänne enemmän kun ikinä. Kirjoittaminen on avannut omiakin silmiä siitä kuka ja millainen olen. Tämä ei tosiaan ole enää vain sitä alkuaikojen perhe-hömppää lastenvaatteista ja puuron syönnistä, vaan paikka jossa todella avaan sisintäni ja pohdin välillä tosi henkilökohtaisiakin asioita teidän kanssa.

On myös paljon asioita mitä en edelleenkään osaa. Ja ehken ikinä opikkaan. Kirjoitan mitä mieleen tulee, en osaa ajatella että mitkä aiheet toisivat lisää kävijöitä tai että jossain jutussa olisi nyt aihetta suureksi skandaaliksi. En yli neljän ja puolen vuoden bloggaamisen jälkeen tajua edelleenkään mitään mistään hakukoneoptimoinnista tai siitä miten voisin kasvattaa lukijamäärääriäni. Viikoittain hämmmäsyn siitä, että jotkut ihan tajunnan virtana kirjoittamani jutut päätyvätkin tosi suosituiksi ja taas postaukset joita olen suunnitellut ja tehnyt pitkään eivät aiheuttakaan teissä juuri minkäänlaisia reaktioita. Välillä tulee myös kausia kun en keksi tai ei huvita kirjoittaa mitään. Tämän vuoden aikana olen myös kokenut paineita. Paineita siitä olenko tarpeeksi hyvä tai suosittu näiden kaikkien muiden blogien keskelle. Aiemmassa portaalissa kun olin yksi isoimpia, täällä nyt lähes päinvastoin. Näitä paineita onneksi helpottaa esimerkiksi toimistusjohtajalta sunnuntai-iltana tuleva viesti: Huikean hieno toi sun viimeisin postaus! Blogikirjoittamista parhaimmillaan, onnittelut :-) !

Bloggaamisen lisäksi tämä vuosi on muidenkin töiden osalta ollut merkittävä. Blogin ansioista olen saanut hyvin mielenkiintoisia työtarjouksia. Olen ollut usempaan kertaan mallina, olen ollut emännöimässä tapahtumia, lapsetkin ovat saaneet malli -ja mainoskeikkoja, olen päässyt suunnitelemaan vaatteita kahdelle eri taholle ja mikä tärkeintä – tutustunut taas roppakaupalla uusiin mahtaviin ja lahjakkaisiin ihmisiin. Kirjaakin aloin kirjoittamaan – se tosin edistyy hyvin hitaasti, mutta varmasti. En kovin usein uskalla tätä edes itsekseni miettiä, (sillä tidättehän, se kellä onni sen kätkeköön) mutta vaikka vuoteen on hyvien asioiden lisäksi mahtunut myös paljon vastoinkäymisiä ja raskaita asioita, elän juuri nyt unelmaani. Saan tehdä sitä mitä rakastan. Kiitos kun olette mukana <3

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.


RAIKKAAT JA PUHTAAT KASVOT

1/02/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAIndiedays ja Garnierin Micellar Water-yhteistyö.

Aloitetaanpas tämä Helmikuu taas meikittömällä kuvalla, tuntuu nimittäin ettei viime kuussa blogissa muita kuvia ollutkaan. Tässäpä siis Micellar Waterilla puhdistamat kasvoni. Kerroin aiemmassa meikkipostauksessani että saan blogin kautta jonkin verran erilaisia kosmetiikkatuotteita testiin, mutta niiden joukosta ei varsinaisesti ole viimeaikoina pompannut mitään kestosuosikkia esiin. Ja tietenkin heti kun näin sanoo ääneen, niin tapahtuu päinvastaista.

Muutama viikko sitten sain testiin Garnierin Garnierin Micellar Water-puhdistusainetta. Vesipohjaista puhdistuainetta voi käyttää sellaisenaan meikin pudistamiseen myös silmistä ja huulilta, ja se tosiaan itsessään yksin riittää siihen ilman huuhtelemista. Itse arvostan juurikin helppokäyttöisyyttä ja sitä etten tarvitse montaa eri tuotetta. Toki ehdullinen hinta on myös plussaa. On tässä moneen kertaan tullut huomattua ettei korkea hinta tai merkki ole aina tae laadusta.

Micellar nimi tulee siitä, että puhdistuvesi sisältää misellejä, jotka vetävät puoleensa likaa ja meikkiä kuin magneetti. Meikit saa pustattua hetkessä vanulapulla, jonka jälkeen iho jää puhtaaksi, raikkaaksi ja mielyttävän rauhoittuneen tuntuseksi. On ihanaa ettei ihoa tosiaankaan tarvitse hinkata, vaan se puhdistuu kivasti ihan vain vanulla pyykäisten. Testasin vielä tujulla kasvovedellä ihon pyyhkimistä Micellar Waterilla puhdistamisen jälkeen, eikä ihosta irronnut enempää likaa vaan puhdistusvesi oikeastiputsaa ihon todella tehokkaasti vaikka tuoksoton puhdistvesi tuntuunkin niin lempeältä iholle.

Kasvojen puhdistaminen aamuin illoin on tärkeää, mutta etenkin näin talvi-aikaan, ainakin oma ihoni tuntuu enemmän kärsivän jatkuvasta pesemisestä. Tämä on oiva tuote siis myös herkkäihoisille. Tuotteen koostumus rauhoittaa ihoa ja se jää todella miellyttävän tuntuseksi hellän, mutta tehokkaan puhdistamisen jälkeen. Ja täytyy myöntää, että välillä olen myös vähän laiska pesemään meikit, mutta koko kasvoille sopivalla puhdistusvedellä se on vain jotenkin niin paljon kätevämpää je helpompaa.

Mikälaisia ihonhoito rutiineja teillä on? Muistatteko tai jaksatteko pestä meikit joka ilta? Entä oletteko huomanneet että nämä markettimerkit ovat useasti jopa parempia kun kalliit erikoisputelit Jos haluat lisätietoa Micellar Water-tuotteesta, löytyy sitä täältä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.