JOULUKUUSSA

8/01/2021

– räntäsateessa leikkipuistossa vettäpitämätön syystakki päälläni tajusin, että tarvitsen talvitakin (ehdottomasti talven parhaista hankinnoista)
– veli kävi kokkaamassa meille vuoden parhaat hampparit
– lasten luokilla oli yhteensä kolme korona-altistumista, mutta tällä kertaa ei määrättyä karanteenia (pidettiin vähän omaa)
– kaksi koronatestissä käyntiä
– ostin pitkään haaveilemani uuden varsi-imurin
– pähkäiltiin mitä tehdään jouluksi sovitun laskettelureissun kanssa
– vietettiin lasten kanssa joulu rauhallisesti kotosalla
– huomasin, että melkein kaikilla lähialueen naapureilla oli jouluvalot, joten sellaiset hommattiin myös meille (myös Myyn nukkekotiin laitettiin)
– ostin myös soman pienen metsäkuusen kotiin, istutetaan se keväämmällä takaisin ulos

– maksoin yhdellä istumalla kaikki laskut, vuoden verot ja tein kuukauden kirjanpidon, enkä muista milloin viimeksi olisin tuntenut oloni yhtä huojentuneeksi
– en kokenut tippakaan joulustressiä lahjoista tai ruoista, siivoamiseta vähän kyllä
– siivosin kaksi päivää ja koti pysyikin sen jälkeen siistinä melkein viikon
– maalasin puolet meidän olkkarista, vaihtelin vähän järkkää ja se teki minut onnelliseksi
– meillä oli viimeinen kerta pariterapiaa
– istuin kahtena iltana kavereiden kanssa kylppärin lattialla ja tyhjässä ammeessa juttelemassa
– lapselta hajosi puhelin, koska olin jättänyt auki olevan kynsilakanpoistoaineen hyllylle (ja se kaatui huomaamatta puhelimen päälle)

– haaveilin uimahallin ja salin avautumisesta ja katsoin sohvalla löhöten ennätyspaljon sarjoja
– join noin koko vuoden edestä kokista
– näin vihdoin viimeisillään raskaana olevan kaverin masun
– kävin hammalääkärissä ja siellä paljastui elämäni ensimmäiset rei’ät (byhyy!)
– olin neljä päivää yksin lasten kanssa kotona ja mielenhäiriössä päätin julistaa heille samaan aikaan täysin ruutuvapaan viikon
– järkkäilin vähän kellaria ja haaveilen edelleen viikonlopusta, jolloin voisin siivota sen kunnolla
-olin välillä tosi reipas ja aikaansaava ja välillä taas en
-harjoittelin kokemaan onnistumista ja ylpeyttä saavutuksistani ja useinmiten se onnistuikin ihan ok


MARRASKUUSSA

30/11/2020

– taaperon varvas murtui
– mieheltä repesi nivelsiteet nilkasta
– kävin koronatestissä
– kävin lääkärissä ihottuman vuoksi
– esikoinen oli 10 päivää karanteenissa & etäkoulussa
– kuuntelin muutaman äänikirjan
– katsoin älskar mig -sarjan loppuun
– pidettiin aikuisten miniloma Hangossa
– keräsin metsästä mustikoita
– makasin melkein hirvenkakan päälle
– ostin uuden pyykkitelineen (sellaisen tavallisen ruman, koska hieno puinen on epäkäytönnöllinen)
– oli isänpäivä
– käytiin kylässä Espoossa
– aurinko paistoi usein ja pimeys alkoi painaa vasta loppukuusta
– taskulamppu kulki mukana takintaskussa ja kävin varta vasten keskustassa ostamassa lisää heijastimia
– käytiin katsomassa jouluikkunaa
– kävin veljen ja äidin kanssa klo 14.30 aamupalalla
– afterworkit venähtivät aamuun saakka
– aloin tykkäämään Julia-suklaamarmeladeista (vaikka silti ne jää edelleen aina konvehtirasian viimeisiksi)
– piti monta kertaa tehdä mitä söin viikon ajan -postaus, mutta unohdin aina kuvata ruokani
– mietin koko kuukauden olkkarin ja poikien huoneen uutta seinän väriä, enkä vieläkään ole täysin päättänyt
– saatiin puusepältä upea uusi senkki, joka odottelee sitä seinien maalausta ja pääsyä omalle paikalleen
– satoi lunta
– kävin hakemassa talvikengät ja takin kellarista
– kävin myös kellarissa kaivelemassa joulukoristeita, ja tuntui että vastahan vein ne sinne säilöön
– maalattiin paljon vesiväriellä ja leikittiin muovailuvahalla
– mietin joka kerta, että miten se kuuluu oikeaoppisesti sanoa, tehtiin / muovailtiin muovailuvahalla?
– taapero karkasi uimahallista ulos asti
– söin borshkeittoa sitten ehkä ylä-asteen (ja se oli ihanaa)
– käytiin kirjastossa palauttamassa maaliskuussa erääntynyt kirja (akkaripokkari)
– teki mieli kokoajan ostella uusia vaatteita, mutta en onneksi kauheasti ostanut
– minulla oli yhden päivän ajan kivat, siistit ja pitkät kynnet
– taapero sai päiväkotipaikan puolen tunnin bussimatkan päästä (ja vielä ihan väärään suuntaan)
– ostin glögiä


LOKAKUUSSA

7/11/2020

– Katsoin neljä leffaa ja paria sarjaa, mikä on oma ennätys aikoihin
– Vietettiin poikien kanssa syyslomaa kaupungissa, käytiin syömässä, kaupungilla, museossa ja oltiin hotellissa yötä
– Dippasin kylmävesialtaaseen ja saunoin ulkona katolla, muiden kaupungin kattojen ja kauniin ruskan yllä
– Ostin takin, joka ostamista pähkäilin pari kuukautta
– Yritin saada joka päivä askelmittariin 10 000 askelta, mutta kuukauden keskiarvo jäi noin puoleen (tosin puhelimen mittari ei taida olla kovin tarkka / herkkä / aina mukana)

– Ihmeteltiin kahta täysikuuta
– Kävin mummin luona sairaalassa
– Katselin taloja Porvoosta
– Jatkoin edelleen taistelua yli kaksi vuotta sitten alkaneesta YEL-maksusäädöstä
– Päätin laittaa yli 9 vuotta palvelleen äitiystakin myyntiin
– Pyöräilin jonkin verran, vaikka liukkaat lehdet maassa pelottavatkin

– Kävin normaalia enemmän ihmisten ilmoilla ja näin paria kaveriakin
– Hullaannuin kokoajan enemmän lisää väreistä
– Keskimmäinen lapsi täytti 9-vuotta
– Menin melkein joka ilta melko aikaisin nukkumaan
– Töitä oli paljon, kuten aika lokakuussa tuntuu olevan
– Laitatin sähkönsiniset biosculpture -kynnet
– Hain talvitakin kellarista
– Haaveilin viikonlopusta, jonka saisin viettää itsekseni kellaria järjestellen


REHELLINEN TOTUUS ELÄMÄSTÄNI

26/10/2020

Tämä on ehdottomasti yksi lemppareista kuvasarjoista hetkeen. Juuri tuossa tilanteessa ei ehkä ollut yhtä hauskaa, eli kun taapero yritti kokoajan karkuun ja juoksenteli liukkaalla kalliolla, kun minä olisin vain tahtonut yhden kivan kuvan uudesta takistani ja kauniista ruskasta. Kuvasarja kuitenkin kuvastaa niin hyvin elämää just nyt, it’s funny cause it’s true, kuten sanotaan.

Just nyt arki on tällaista, vähän rimpuilua, liikaa liikkuvia osasia joiden hallitseminen vaatii jatkuvaa pinnistelyä, syöksymistä sinne tänne. Samalla se on myös suloista, hassua – just niinkun näissä kuvissa.


SYYSKUUSSA

9/10/2020

Oi, siis mitä, onko tosiaan lokakuuta kulunut jo yli viikko! Palataampa muistoissa hetkeksi vielä yhden lempparikuuni, eli syyskuun pariin ja perinteiseen kuukauslistaukseen:

– esikoinen täytti 11 vuotta
– minä täytin 34 vuotta
– kävin ennätykselliset kaksi kertaa ystävien kanssa ulkona illalla syömässä ja vähän humputtelemassa
– nukuin kaksi yötä luxus-hotellissa
– otin kysniin bio sculpture -lakkauksen
– elin kaksi päivää ilman toimivaa puhelinliittymää
– päätin boikotoida erästä pizzeriaa, mutta päädyin sinne kuitenkin uudestaan heti parin viikon päästä
– pojat saivat vihdoin uuden, isomman kerrossängyn
– kaduin uutta kerrossänkyvalintaa
– nukuin huonosti, kaipasin rauhaa sekä omaa tilaa ja haaveilin erakoitumisesta
– päätettiin mitä tehdään jouluna
– kävin koronatestissä
– ostin kilokaupalla omenoita ja satsumia
– olin alustaavtemallina
– toimin gigitaalisena cupidona
– kävin ostamassa viikonlopun ruoat pahimpaan perjantai-ruuhkaan, eikä kortti toiminut kassalla
– tein hiuksilleni luonnonmukaisen koti-keratiinikäsittelyn ja ne alkoivat haisemaan ihan hirveiltä
– kävin lasten kanssa metsässä etsimässä syksyn vikoja puolukoita ja sieniä (ei löytynyt yhtäkään tuttua sientä)
– sain eritysen paljon kivoja viestejä instagramissa ja kävin siellä paljon kiinnostavia keskusteluja tuttujen ja tuntemattomien kanssa
– kävin kampaajalla sitten helmi/maaliskuun
– ostin maiharit
– pähkäilin liukuovimateriaalien kanssa ihan naurettavan paljon
– mietin paljon kouluun palaamista
– käytin maskia, pesin käsiä ja pidin väliä ihmisiin
– perustelin kuuden kuukauden sali -ja uimahallitauon koronalla (ja se on totuus!)