PAKKOMUMMOUTUMINEN

11/04/2017

Mukavan valoisat kännykkäräpsyt makuuhuoneestani, eikö vaan? Tykkään kyllä valoisuudesta ja auringonpilkkkeestä, mutta nämä kuvat ovat otettu aamulla ennen kahdeksaa. Huom, lauantai-aamuna ennen kahdeksaa.

Koko viime vuoden menin ilman verhoja. Mutta jossain vaiheessa meni hermo, ja puoli kesää taisin asua pussilakana toisessa ja torkkupeitto toisessa ikkunassa teipattuna. Meninpä muutamana iltana aurinkolasit päässä nukkumaan, sillä ensimmäiset armaat auringonsäteet häikäisivät suoraan tyynylleni jo siinä heti viiden jälkeen.

Nyt olen toistaiseksi saanut herätä tästä valoa tulvivasta huoneesta vasta siinä seitsemän aikaan, mutta kokoajan tulee valoisampaa yhä aiemmin. Toisaalta luonnollisesti lisääntyneeseen valoon on mukavampi herätä, kun herätyskellon raivostuttavaan rinkutukseen. Silti en ihan vielä haluaisi mummoutua ja herätä joka aamu ennen kuutta. Varsinkaan niinä havoina vapaa-päivinä, kun kerrankin saisi nukkua pitkään.

Ongelmahan tässä on nuo vähän yli kaksi metriä korkeat ikkunat. Mistään ei tunnu löytyvät tarpeeksi pitkiä pimennysverhoja. Tahtoisin nimenomaan sellaiset rullaverhot. Yritin jo viime kesänä sellaisia etsiä, mutta löysin vain jotain sikakalliita mittatilausverhoja. Turhauduin ja teippasin lakanan ikkunaan. Tänä kesänä olisin mielummin vähän aikuisempi. Tuo yksi orpona roikkuva valkoinen pellavaverho ei ihan hirveästi auta.

Jos jollain on tiedossa, mistä saisi tarpeeksi pitkät pimennysverhot (ja keittiöön joku kiva kuultava laskosverho) niin nyt saa ilmiantaa! Tai jos tulee mieleen jotain muita hyviä vaihtoehtoja?


KEVÄTMANIA

5/02/2017

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

”Olenkohan mä maaninen?” kyselin kavereiltani sen jälkeen, kun olin käynyt läpi kaikki lastenhuoneen lipastot, järjestellyt kaikki kosmetiikkani, tyhjentänyt toisen vaatehuoneen, heittänyt kassikaupalla tavaraa roskikseen, kierrätykseen ja lahjoitukseen sekä pessyt verhot ja kahdeksan koneellista pyykkiä. Olisinpa aina yhtä energinen!

Kai se on vain tuo lisääntynyt valo ja uuden kauden alkaminen, joka saa aikaa sen, että niin elämän ja kodin haluaa laittaa järjestykseen. Inhoan kaikkea ylimääräistä tavaraa, ja sitä kertyy nurkkiin kyllä aivan liian nopeasti.

Nyt kotimme ei kylläkään näytä siltä, että täällä olisi jotain jäjestelty. Päinvastoin. Päätin nimitäin lisäksi vaihdella järjestystä, siivota myös lasten lelukaapin, järjestellä kirppiskamat ja maalata kylppärin tason. Joka huoneessa on jonnkinlainen kaaos vähintään jossain nurkassa menossa. Olen nimittäin sellainen, että keksin kokajan uutta tekemistä ja silloin edellinen jää kesken. Unohdan myös jatkuvasti, että mitä olinkaan tekemässä.

Koen myös pientä kriisiä huoneeni kanssa. En tykkää noista verhoista, ilman niitä näyttää kuitenkin vielä hölmömmältä. Sohvapöytä ja nojatuoli puuttuu edelleen, haluan isomman senkin ja toi tauluseinäkin on ihan hassu. Niin ja haluan isomman senkin tuon vnahan tilalle.

Ihan seuraavaksi voisin kuitenkin käydä täyttämässä tiskikoneen. Ikkunanpienetkin pitäisi maalata.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.