MOBIILIKÄYTTÄTYMISESTÄ JA
HENKISESTÄ DIGI-IÄSTÄ

19/12/2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAtele-finland-infograafi-milleniaalille-alypuhelin-on-itsestaanselvyys-1080x1080-web-jpgProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCOcam with f2 presettelevinkit_poc_1590x850OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAimage

Mobiilikäyttäytymisestä on viime aikoina ollut paljon negatiivista puhetta. On syyllistetty niin vanhempia kun lapsiakin. Puhelimen käytöllä on kuitenkin paljon positiivia puolia ja hyötyjä. Se helpottaa muutakin kuin yhteydenpitoa. Minä lähdin mukaan Tele Finlandin kampaljaan mukaan ja samalla pääsin tutustumaan Mobiilikäyttötutkimuksen tuloksiin.

Itselleni puhelin on tärkeä väline niin yhteydenpitoon, mutta teen sillä hyvin paljon muutakin. Kiireelliset sähköpostit on nopea hoitaa puhelimen kautta, samoin jos pitää äkkiä tarkistaa jotain. Puhelimessa on nettipankki, musiikki, kartta ja tietenkin netti. Aika usein tulee tilattua myös ruokaa puhelimessa olevan helpon appin kautta. Lisäksi kännykässä on kamera ja kuvien muokkaus ohjelma ja kaikki käyttämäni sosiaalisen median kanavat.

Monissa perheissä lasten puhelimen käyttöön liittyy huolia, neuvotteluja, rajoituksia ja tunteitakin.  Mobiilikäyttötutkimuksen mukaan 7–16-vuotiaiden lasten vanhemmat suhtautuvat kuitenkin positiivisesti digitaalisuuteen ja älypuhelimiin, sillä yhdeksän kymmenestä näki, että ne kuuluvat olennaisena osana nykyajan elämään. Älylaitteet koetaan sekä vanhempien että lasten näkökulmasta helpottavana ja hyödyllisenä osana arkea.

Meidän molemmilta lapsilta, eli 5 -ja 7-vuotiailta, löytyy omat puhelimet, mutta kummallakaan ei ole vielä liittymää. Tähän saakka he ovatkin siis käyttäneet puhelimaan satunneisesti esimerkiksi pelaamiseen. Kännykät eivät ole päivittäin, oikeastaan edes viikottain vielä käytössä, lähinnä ne otetaan mukaan vaikkapa matkalle mukaan viihdykkeiksi. Pelaamisen ohella kuitenkin lapset oppivat samalla miten puhelinta käytetään ja se on minusta nykypäivänä tärkeä taito.

Vaikka omat lapset eivät vielä pidä kavereihin tai vanhempiin puhelimella yhteyttä on minusta tärkeää että lapsi osaa esimerkisi soittaa tarvittaessa hätänumeroon. Se ei olekkaan älypuhelimella yhtä yksinkertaista kun aikanaan vaikka lankapuhelimella. Ja koska elämme digiaikaa, on minusta tärkeää että noin kouluikäinen osaa puhelinta käyttää, se kun nyt vain kuuluu tähän aikaan. En myöskään halua, että omat lapset jäävät ulkopuolisiksi.

Älypuhelimen hyödyntämistä valottava Mobiilikäyttötutkimus osoittaa myös, että älypuhelimet ovat näkyvä osa myös koululaisten arkea. Niitä käytetään muun muassa tiedonhakuun ja siihen, että kysytään ystäviltä koulutehtäviin liittyvistä asioista. Esimerksi iso osa tutkimukseen vastanneista lapsista kertoo ottavansa laitteellaan kuvia tai videoita koulutyönsä tueksi.
Myös kouluissa halutaan kovasti tarttua älylaitteiden tuomiin mahdollisuuksiin. Opettajat ovat erityisen kiinnostuneita laitteiden käytöstä opetuksen tukena. Toimivan laitteen lisäksi tarvitaan myös oppimiseen lisäarvoa tuova sovellus.

Kaapon koulussa luokissa on älylaitteita ja opettajat ovat suositelleet myös kotona pelattavia opettavaisia pelejä. Niitä käytetään myös tukiopetuksen muotona. Muuten kännyköitä eivät ekaluokkalaiset ainakaan koulussa käyttää, mutta ne on hyvä olla mukana esimerkiksi jos lapsi kulkee yksin koulusta kotiin. Itse koen ainakin, että puhelin tuo juurikin sitä turvaa. Lapsi on tavoitettavavissa ja toisin päin. Siksi meilläkin on tuo liittymän hankinta ihan to do-listan kärjessä.

Puhelimella pidetään aktiivisesti yllä myösystävyyssuhteita, mutta perinteinen puhuminen on vaihtunut pikaviestittelyyn. Yli puolet 7–16-vuotiasta lapsista ja nuorista kokee, että netin avulla voi pitää yhteyttä ystäviinsä, mihin ei muuten olisi aikaa tai mahdollisuuksia. Vanhemmistakin lähes puolet on samoilla linjoilla. Aktiivisesti yhteyttä ystäviinsä pitävät lapset ja nuoret pikaviestittelevät ahkerasti esim. WhatsAppin kautta tai ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Tutkimukseen vastanneista lapsista ja nuorista lähes kahdeksan kymmenestä on vähintään päivittäin yhteydessä ystäviinsä pikaviestein. Sosiaalisista medioista esimerkiksi Instagram ja YouTube ovat ahkerassa käytössä. Ja itseasiassa sama linja on itselläkin. Lapsilla ja nuorilla puhelin on taas yleisemmin yhteisessä käytössä kaverien kanssa ja siitä katsotaan yhdessä kuvia, somepäivityksiä ja blogeja. Netin kautta kaveripiiriä laajennetaan virtuaalisesti, ja kaikki voivat olla läsnä samassa tilanteessa. Meillä aikuisilla puhelin tuntuu pysyvän visusti omassa henkilökohtaisessa käytössä.

Ystäväpiirit ovat lapsilla ja aikuisilla myös erilaiset, ja koulupäivän päätteeksi yhdessäolo jatkuu luontevasti netin kautta. Tutkimusten mukaan nykyään ajatellaankin, että vaikka netissä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa onkin erilaista kuin kasvokkain, niin molemmissa se on ihan yhtä tärkeää. Itse ajattelen ihan samoin. On hyvä että voin olla päivittäin yhteydessä ystäviini tai edes vähän olla kartalla siitä, mitä heidän elämässään tapahtuu, vaikka emme ehtisi muuten kovin usein tapaamaan.

Koska tunsin olevani kovin samoilla linjoilla tutkimukseen vastanneiden kesken, päätin vielä tehdä hauskan Henkinen digi-ikä testin. Pelkäsin jo nimittäin vähän että käyttädynkö ihan kuin teini puhelimeni kanssa, toisaalta pelkäsin että saanko seniorin paperit testin kautta. Tulos oli kun olikin aivan sitä mitä olenkin, muistan vielä aijan ennen kännyköitä, internetin ja älypuhelimien tulon, mutta siitäkin huolimatta olen aika hyvin edelleen tässä nykyisessä digiajassa kiinni. Uskon kyllä että vielä tulee aika, kun lapset opettavat minulle uusien laitteiden ja sovellusten käyttöä.

LIFIE Yhteistyössä Tele Finland

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.