KEHUKAMPANJA – NYT SAA KEHUA!

28/03/2017

Olen aiemminkin kehoittanut kehumaan aina kun siltä vähänkin tuntuu. Kehujen antaminen ei vaadi paljoa, mutta sillä voi olla suuri merkitys niiden saajalle. Samalla siitä saa itselleenkin kivan mielen. Kaupallisen yhteistyön merkeissä Dove haastoikin joukon bloggaajia kehukampanjaan, ja tottakai minä halusin lähteä siihen myös mukaan!

Erilaisuus ja se, että ihminen uskaltaa rohkeasti olla oma itsensä on asia jota arvostan suuresti. Oma ystäväpiirinikin koostuu hyvin monenlaisista persoonista. Myös Dove on pitkään käyttänyt mainonnassaan erinäköisiä naisia. Se on hienoa, sillä erilaisuus on rikkaus ja me kaikki olemme upeita juurikin siksi, että olemme niin uniikkeja. Dovelta on tulossa pian uusi tuotesarja, joka jatkaa tätä Real Beauty-filosofiaa.

Mutta nyt niihin kehuihin! Kehuttavia bloggajia olisi oikeastaan niin paljon kun blogejakin, joten kilometripostausta välttääkseni oli minun valittava vain kolme ihmistä. Päätinkin valita tähän muutaman bloggaajan jota en en niin hirveän montaa kertaa ole edes tavannut, mutta pikaiset kohtaamiset ovat jättäneet erittäin positiivisen fiiliksen. Jatkakaa te ihmeessä myös kehuhaastetta!

BEAUTY OF LIFE / SAMIRA

Tiedättekö kun joku ihminen pystyy pelkällä olemuksellaan ja hymyllään valaisemaan koko huoneen, Samira on juuri sellainen! Aurinkoinen, positiivinen ja aito, niillä sanoilla kuvailisin ensikohtaamisestamme jäänyttä fiilistä. Koska olen itse vähän ujo, on tosi kiva että minulle tullaan juttelemaan ja moikkaamaan. Uusia ihmisiä tavatessa tunnelma saattaa olla joskus vähän jännittynyt, mutta ei tässä tapauksessa! Sama positiivinen ja aurikoinen tunnelma välittyy myös Samiran kauniista blogista.

ASIKAINE / MAIJU

Muistan kun tapasin Maijun ensi kertaa muutama vuosi sitten Tampereella. Punaisessa Pikku Myy-kampauksessaan ja pikkuisessa vauvamahassaan teki hän heti vaikutuksen suloisuudellaan. Hurtti huumori paljasti pian, että tässä on oikeasti tosi mahtava tyyppi kyseessä. Arvostan ihmisissä juurikin sellaista aitoutta, jota Maijussa on. Sitä että uskaltaa olla juuri sellainen kun on ja rehellisesti sanoa mitä ajattelee.

GO 4 IT VOL. 2 / MINTTU

Ruotsissa asuva Minttu on tästä porukasta minulle ehkä se tutuin. Tässä on taas kyseessä sellainen ilopilleri, ettei ole toista. Ystävällistä ja iloista, oikeastaan pirskahtelevaa, Minttua on aina ihana nähdä. Meinasin pudota tuolilta, kun hiljattain kuulin ajatukseni Mintun iästä heittäneen noin viidellätoista vuodella! Voisinkon sanoa tämän elämään ihanan postitiivisesti suhtautuvan energiapakkauksen olevan itselleni eräänlainen esikuva.

Tämän kehuhaasteen tarkoituksena on levittää hyvää mieltä niin meidän bloggaajien kuin teidän lukijoidenkin keskuudessa. Haastankin nyt teidät kaikki kehumaan kommenteissa teille jotakin tärkeää henkilöä tai bloggajaa, kuten vaikkapa avuliasta naapuria tai päivää piristää lähikahvilan pitäjää. Leviteään yhdessä hyvää mieltä!:-)


I’M FREE

10/11/2016

 

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with f2 presetrajala minttu 3aku ankka junior 12OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with hb1 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minulla ei ole ehkä mikään ihan tavallisin ammatti ja monet aina ihmettevätkin, että mistä ne bloggaajan tulot sitten tulevat. Yhteistyössä UKKO.fi kanssa ajattelinkin nyt vähän avata tätä sekä muutenkin kertoa vähän omasta tavastani työskennellä.

Nelisen vuotta sitten tilasin ensimmäisen freelancer-verokorttini ja aikalailla tasan kolme vuotta sitten ryhdyin täysipäiväiseksi freelanceriksi ja kevytyrittäjäksi. Oman toiminimen perustaminen kävi silloin mielessä, mutta tutkittuani asiaa päädyin turvallisempaan ratkaisuun. En kokenut vielä silloin olevani valmis ottamaan niin paljoa vastuuta, mitä yrittäjänä toimiminen vaatii. Enkä rehellisesti sanottuna ole siihen valmis vieläkään. Paperihommat eivät vain ole minun juttuni.

Kevytyrittäjänä voin taas joko laskuttaa yrityksestä riippuen palkkioni freelancer-verokortilla tai laskutuspalvelun kautta. Minä siis toimin varsin itsenäisesti, päätän mitä töitä, keiden kanssa ja milloin teen. Eli toimin kuten yrittäjä. Mutta ilman yrittäjän byrokratiaa ja paperitöitä. Laskutuspalvelu hoitaa laskujen lähettämisen, rahaliikenteen, tarvittaessa rahojen perinnän sekä tilittää palkkaan liittyvät kulut ja maksut vakuutusyhtiöille ja verottajalle. Aika kätevää sanoisin. 

Itseäni yrittäjänä pelottaa eniten se, että mokaan jotain. Unohdan vaikka ilmoittaa jotain tärkeää tai en tiedä jostain ja joudun maksamaan kauheita korvauksia ja korkoja. Aikoinaan kokopäiväiseksi bloggaajaksi ryhtyminen oli myös melkoinen hyppy tuntemattomaan. En voinut varmaksi sanoa riittäisivätkö työt ja pystyisinkö elättämään itseni ja perheeni. Yrittäjänä myös erilaisten tukien, kuten työttömyyskorvauksen, saaminen ei olisi välttämättä onnistunut jos sellaisiin olisikin pitänyt turvautua. Kevytyrittäjyys on itselleni siis helppouden lisäksi myös turvallinen vaihtoehto.

Niin, mistä ne tuloni sitten tulevat? Itseasiassa kuukausipalkkioni koostuu välillä hyvinkin monesta eri osasesta. Pääosin kuitenkin kiinteästä kuukausikorvauksesta joka lasketaan blogin kävijöiden mukaan sekä näistä erilaisista sisältöyhteistöistä. Lisäksi laskutettavaa saattaa tulla yhteistyössä toteutetuista instagramkuvista tai esimerkiksi  tuotekuvista, joita välillä myyn yrityksille. Silloin tällöin saatan olla vaikka mallina kuvauksissa, asiantuntijana konsultoimassa, messuilla promoamassa tai valokuvaamassa häitä. Lisäksi nyt tomittajaopiskeluiden ohessa myyn silloin tällöin juttujani eri lehtiin.

Eli sen lisäksi, että harvoin yksikään työpäiväni on samanlainen, myöskään palkkakuittini näyttävät harvoin samalta. Tulot vaihtelevat ja koostuvat monesta palasesta sekä tulevat välillä useammastakin paikasta. Kuitenkaan joka kuukausi minun ei tarvitse laskuttaa, joten yrityksen perustaminen ei vieläkään tunnu ajankohtaiselta.

UKKO.fi on laskutuspalvelu jota itse olen käyttänyt. Se toimii hyvin simppelisti. Ensimmäisen kerran sivulle rekisteröidytään sekä lisätään verokortti. Laskuja alkaa lähettelemään heti. Niitä voi lähettää palvelun kautta sähköisesti tai paperin muodossa. Niihin saa valittua kaikki alveista eräpäivään. Kun yritys on maksanut laskun, siityy raha omalle tilille välittömästi. Jos yritys ei jostain syystä maksa laskua, hoitaa UKKO.fi myös mahdollisen perinnän.

Kannattaa käydä tutustumassa palveluun jos yhtään tämän kaltainen kevytyrittäjyys voisi olla oma juttu, vaikka päätyön, vanhempainvapaan tai opiskeluiden ohella. Ja saa myös kysellä aiheesta, vastailen mielelläni mieltä askarruttaviin kysymyksiin liittyen bloggaamiseen ja freelancerina toimimiseen!

Indiedays & Blogirinki yhteistyössä UKKO.fi

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KATSO HARVINASET KUVAT!

3/08/2016

14226204

Olin tänään kirjoittamassa siitä, miten haastavaa on välillä olla yksinasuva bloggaaja. Nimittäin lapsia ja kotia tulee kyllä kuvailtua aika ahkerasti, mutta minusta itsestäni on näihin verrattuna aika vähän kuvia. Kukaan ei nimittäin ole ottamassa niitä!

Jalustan ja kaukolaukaisijan kanssa on mielestäni nolo heilua ihmisten ilmoilla, eikä moni kaverikaan jaksa kovin usein mitään kuvaussessioita. Enkä muutenkaan halua turhan usein pyytää ketään varta vasten kuvaamaan, sillä parhaat kuvat mielestäni tulevat muutenkin silloin, kun ei tiedä toisen kuvaavaan tai on samalla keskittynyt myös johonkin muuhun puuhaan.

Siksi olinkin tosi iloinen muistaessani, että kun viime viikolla teimme poikien ja kaveripariskunnan kanssa kesäretken kauniiseen Lammassaareen, räpsi kaverini minusta ja pojista samalla monen monta kuvaa. Ne olivat juuri sellaisia tilannekuvia joista tykkään. Minä ja pojat kävelemässä luonnon keskellä pitkospuita pitkin, ihmettelemässä ötököitä ja kasveja.

No missä ne kuvat sitten ovat? Enpäs tiedä, olen nimittäin hukannut kyseisen muistikortin! Vähän harmittaa, kerrankin olisi ollut harvinaislaatuista kuvamateriaalia. Onneksi muistot säilyy mielessä…jne 😀 Yllä oleva kännykkäkuva liittyy tavallaan tapaukseen. Siinä olemme me, just niin arkisesti ja aidosti kun olla ja voi. Taisi olla vainkolaukaus.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

TÄS ON OLLU VÄHÄN KAIKENLAISTA JYYSTÖÖ

15/03/2016

Roope Salminen ja koirat RajalaGo 30Roope Salminen ja koirat RajalaGo 36Roope Salminen ja koirat RajalaGo 35Roope Salminen ja koirat RajalaGo 32Roope Salminen ja koirat RajalaGo 34Roope Salminen ja koirat RajalaGo 29Roope Salminen ja koirat RajalaGo 31Roope Salminen ja koirat RajalaGo 28Roope Salminen ja koirat RajalaGo 27Roope Salminen ja koirat RajalaGo 26Roope Salminen ja koirat RajalaGo 25Roope Salminen ja koirat RajalaGo 24Roope Salminen ja koirat RajalaGo 22Roope Salminen ja koirat RajalaGo 21Roope Salminen ja koirat RajalaGo 20Roope Salminen ja koirat RajalaGo 19roope salminen ja koirat rajalago 18roope salminen ja koirat rajalago 17roope salminen ja koirat rajalago 16roope salminen ja koirat rajalago 13roope salminen ja koirat rajalago 11roope salminen ja koirat rajalago 9roope salminen ja koirat rajalago 10roope salminen ja koirat rajalago 5roope salminen ja koirat rajalago 8roope salminen ja koirat rajalago 6roope salminen ja koirat rajalago 2roope salminen ja koirat rajalago 1

Osallistuin sunnuntaina RajalaGo-tapahtumaan Tavastialla. Ohjelmassa oli erilaisia koulutuksia, luento ja workshoppeja. Päivän isäntänä toimi Roope Salminen ja illalla pääsimme vielä testailemaan päivän aikana oppimiamme kuvaustaitoja Roope Salminen ja Koirat keikalla. Ainut henkilökohtainen tavoitteeni oli päivän aikana päästä kuvaamaan paidattomia ja hikisiä bändin jäseniä bäkkärille. Tavoite täyttyi, nyt voin kuolla onnellisena. Kiitos ja anteeksi.

Oli päivä itselleni toki muillakin tavoin antoisa. Aloin vihdoin saamaan pikkuhiljaa jotain tolkkua Panasonicin testikamerastani. Myös videoiden tekeminen on kiinnostanut pitkään ja sainkin hyviä vinkkejä niiden editoimiseen. Uskoisin että RajalaGo-tapahtumia tullaan järkkäämään jatkossakin. Suosittelen tapahtumaa ehdottomasti valokuvauksen harrastajille ja valo -sekä videokuvauksesta kiinnostuneille. Hauskinta päivässä oli ehkä kuitenkin hengailla meidän Rajala-Ambassador porukassa, vaihdella kokemuksia ambassodor-kisasta ja kiertää worksoppeja yhdessä. Illan keikka oli myös hyvä! Kuuntelin sunnuntaiaamuna ekan kerran Roope Samlmisen biisejä ja illan keikalla vasta tajusin että miten huikesta porukasta tässä onkaan kyse. Samaistun hyvin eturivissä kirkuviin tyttöihin.

Jokaisen meidän kuuden Ambassadorin kisakuvat tulevat pian äänestykseen Ambassador2016 sivulle. Tehtävänantona meillä tällä kertaa oli valita kaksi kuvaa illalta, jotka kuvastaisivat keikan fiilistä. Tällä kertaa kaikki äänestettävät kuvat tulevat äänestykseen anonyymeinä. Olisi hauska tietää tunnistatteko kuvani ja toki kiva jos käytte äänestämässä suoskkejanne! Voin huikkailla heti kun äänestys alkaa!

Päivän teemaan sopi täydellisesti Roope Salminen ja Koirat biisi madafaking darra. Saatoin nimittäin tulla vähän liian myöhään edellisiltana kotiin. Joku saattoi ehkä snapchatistä huomata 😀 Enkä muuten ollut ainut. Kuvasimme myös biisistä uuden videon Rajalan käyttöä varten. Tämä on soinut sunnuntaista saakka päässä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

MINÄKIN OLEN VAIN IHAN TAVALLINEN IHMINEN

9/03/2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edelliseen koirasta luopumisesta kertovaan postaukseen tuli paljon kommentteja. Siis yllättävän paljon positiivisia kommentteja. Ennen kirjoituksen julkaisemista meinasin aluksi sulkea koko kommentoinnin. Sillä aihe on minulle raskas ja tiedän kuitenkin toimineeni oikein. Joten en millään olisi jaksanut lukuisia ilkeäsävyisiä kommentteja siitä miten olen nyt toiminut vastuuttomasti ja ajattelemattomasti ja väärin. Vaikka tiedän itse etten ollut, niin ei se silti olisi tuntunut kivalta.  Aiempiin ongelmista kertoneisiin postauksiin sain muutamia jopa ihan täysin asiattomia kommentteja. Ihmisiltä jotka ihan tosissaan kuvittelivat tietävänsä paremmin omasta tilanteestani.

Tuli toki niitä tähän uusimpaankin. Kuten että snapchattiäsi seuranneensa minä olen sitä mieltä, ettet kuitenkaan ollut miettinyt aktiivisen koiran ottamista ihan loppuun asti. Olin nimittäin säpissä kuljettanut pentua ihan pienenä pyörän kyydissä, kun hän ei vielä jaksanut kävellä parin kilsan edestakaista matkaa eskarille. Tai kun olin snäpissä vienyt koiraa vain lähimetsään lenkille. On jännä miten joku voi väittää tietävänsä elämästäni paremmin tai enemmän kun minä itse. Miten joku voi olla eri mieltä jostain minun henkilökohtaisesta asiasta, josta ei oikeasti tiedä kaikkea? Tietysti saa olla mitä mieltä tahansa, mutta se ei silti ole totta. Tai koko totuus. Tässä vain yksi esimerkki.

Nykyinen ammattini, eli bloggaaminen, valitsi minut ja minä sitten sen. Olen ihan tavallinen tyyppi samoine ongelmineen ja ilonaiheineen kun kaikki muutkin. Erotuksena vain, että kerron niistä julkisesti kymmenille tuhansille ihmisille. Olen blogissa avoin ja sataprosenttisen rehellinen, siitäkin huolimatta minullakin on oma yksityisyyteni. En minkään ihan kaikkia tekemisiäni joka somekanavaan 24/7/365 puske. En ole oikeassa elämässä juurikaan erilainen, mutta tasoja on enemmän. Koska jaan elämääni monissa sosiaalisissa medioissa, voi osa seuraajista varmasti kokea tavallaan tuntevansa minut. Ja onhan se osittain totta. Kun itken snapchatissa sydänsuruja tuo se varmasti minua lähemmäs katsojaa. Mutta siinä on se erotus, etten minä silti tunne juurikaan niitä tuhansia anonyymejä katsojia.

Voitte kuvitella kuinka iso juttu on mokata kymmenien tuhansien ihmisten edessä ja kertoa siitä heille. Olla tilivelvollinen täysin tuntemattomille ihmisille. Ja vaan ottaa vastaan mitä sieltä sitten ikinä tuleekaan. Keskusteluja saa käydä ja mielipiteitä sanoa. Halusin nyt kuitenkin muistuttaa, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Oli kyse sitten jotain julkisuuden henkilöstä tai ihan vaan siitä naapurin Penasta, niin kaikki me olemme kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä joita elämä kuljettaa sinne tänne ja tuo eteen odottamattomia asioita. On helppo tuomita toisen tekemisiä tai päätöksiä sen kuvan perusteella mikä itsellään jostain henkilöstä on. Usein niihin liittyy kuitenkin myös paljon muutakin.

En missään nimessä halua että lopetatte kommentointia tai edes eriävien mielipiteiden sanomisen. Rakentavalla kritiikillä ja mollaamisella on kuitenkin vain aika suuri ero. Ja minusta on edelleen tosi ihana kuulla, kun kerrotte kuinka koette tuntevani minut. Sillä se on ihan totta. Blogiani ja muita somekanavia seuraamalla pääsee tosi lähelle sitä kuka ja millainen olen. Eli ihan tällainen perus-Minttu. Erehtyväinen, inhimillinen, tavallinen ihminen.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.