Minulle on ollut kaikissa raskauksissani selvää, että vedän nollalinjan alkoholin suhteen. En ole itseasiassa asiaa edes sen kummemmin miettinyt, olen vain halunnut tehdä niin. Suomessahan suositellaan pidättäytymään alkoholista varmuudeksi kokonaan, sillä turvallista alkoholirajaa ei tiedetä. Jossain maissa suositus ei ole yhtä tiukka ja varmasti moni Suomessakin osaa käyttää alkoholia pieniä määriä kohtuudella raskaana ollessaan.

Tiedän ettei lasinpohjallista viiniä ruoan kanssa tai huikasta saunaolutta tuskin ole haitaksi, mutta minusta tuntuu silti paremmalta olla kokonaan ilman. Samasta syystä myös noudatan suurinpiirtein myös ruokarajoituksia. Vaikka esimerkiksi listerian riski onkin pieni, se on kuitenkin olemassa ja seuraukset voivat olla kamalat. Olisi hirveää joutua tilanteeseen, missä minä itse omalla toiminnallani aiheuttaisin vauvalle vaaran. Yhdeksän kuukautta on kuitenkin loppupeleissä hyvin lyhyt aika kieltäytyä sushista ja skumpasta, vaikka niitä ajoittain tekeekin kovasti mieli. On hassua miten ruokarajoituksia noudattavat äidit leimataan helposti hysteerikoiksi, mutta nollatoreranssia alkoholin suhteen taas enemmänkin arvostetaan.

Minulle alkoholista kieltäytyminen ei ole todellakaan mikään iso juttu, mutta sen myötä tapahtunut sosiaalisten tilanteiden vähentyminen kieltämättä on. Kavereiden näkeminen raskausiakana on selvästi vähentynyt. Edes aina tapaamiset eivät tietystikkään vaadi alkoholia, vaan taustalla on myös ihan vain muuttunut elämäntilanne. Mutta kun muutaman kerran jättää menemättä juhliin tai illanistujaisiin, niin ne  kutsut myöskin vähenevät. Olen toki itse ollut myös vähän laiska näkemisten ehdottamisessa. Tykkään tosi paljon käydä klubilla tanssimassa, ja silloinkin pääosassa on musiikki ja kavereiden näkeminen – ei alkoholi. Siltikään en raskaana ollessa halua käydä, etenkään näkyvän vatsani kanssa, yhtään missään klubeilla tai baareissa. Se ei vaan tunnu hyvältä.

Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi, ja sikiöllä pitoisuus saattaa nousta jopa suuremmaksi kuin äidillä. Runsas alkoholin käyttö, eli noin viiden annoksen viikkokäyttö, aiheuttaa monia riskejä raskauden aikana. Kuten lisääntynyt keskenmenon riski, lisääntynyt sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski, lisääntynyt ennenaikaisuuden riski, lisääntynyt epämuodostumariski (yleisimmät sydämen ja luuston epämuodostumat) sekä
FASD (fetal alcohol spectrum disorders) -riski. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 600 – 3000 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta vauvaa.

Moni pelkää alkuraskaudessa, silloin kun ei vielä tiennyt olevansa raskaana, nautitun alkoholin vaikuttaneen vauvaan. Ensimmäisillä viikoilla onneksi alkio on vielä niin pieni, eikä istukka tai verenkierto ole vielä kehittynyt, ettei tästä pitäisi olla kovin suurta vaara – mutta toki riski on silloinkin olemassa. Moni lopettaakin alkoholinkäytön jo raskautta suunnitellessa tai ajoittaa sen kiertoon sopivaksi. Näin ollen saa ainakin helpotettua vähän sitä omatunnon taakkaa, joka niin monesta asiasta raskausaikana kasvaa.

Minkälaisia ajatuksia teillä on raskaudenaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyen? Oletteko vetäneet nollalinjaa vai nauttineet pienen määrän alkoholia silloin tällöin? Entäs muuten imetysaikana?

Olen mukana Alkon #nofilter-kampanjassa, jonka tarkoituksena on haastaa meidät kaikki paljastamaan todellisuus täydellisten kuvien takana. Kampanjan kautta Alko haluaa avoimesti tuoda esille omaa vastuullisuustyötään, joka näkyy vahvana yhteiskuntavastuuna mutta myös esimerkisi vähemmän puhuttuna ympäristövastuuna.

#nofilter-ajatuksen pohjalta minäkin päädyin jälleen kerran pohtimaan vastuullisuuttani sekä omia vaikutusmahdollisuuksiani lähiympäristööni. Meistä jokainen kun voi vaikuttaa sekä sosiaaliseen että käsin kosketeltavaan lähiympäristöömme positiivisella tavalla. Bloggaajana, kymmenten tuhansien silmäparien alla, tunnen kuitenkin olevani jotenkin vielä enemmän vastuussa. Nimenomaan olemalla avoin ja kaunistelematta liikaa elämääni.

Jokainen meistä varmaan tähän mennessä ymmärtää sen, ettei kavereiden tai julkkisten laittamat kuvat someen ole koko totuus. Kenenkään meidän elämä ei ole täydellistä tai mene aina kuten haluaisimme. Niiden kuvien takana on hyvin usein myös muutakin. Mutta vaikka tiedämme sen, näemme silti herkästi kaverin kuvassa vain vaikkapa ne kauniisti puetut lapset siistissä kodissa.

Bloggaajana, ja somevaikuttajana ylipätään, olen halunnut tuoda esille mielestäni tärkeitä asioita. Rakastavaa ja hyvää kasvatusta, kasvissyöntiä, kierrätystä, hyväntekeväisyyttä ja itsensä rakastamista. Ja vaikka haluankin olla rehellinen, avoin ja näyttää että mekin elämme ihan tavallista arkea, ei sitä arkirealismia jaksa ihan kokoajan näyttää.

Harvemmin sitä sitten kuitenkaan tulee kerrottua kuinka sain ihan hirveän raivarin aamukiireessä tai kuinka olin yksi ilta niin väsynyt että annoin lasten pelata pädillä tuntikausia putkeen. Tai kuinka söin synttäreillä palan salamipizzaa enkä silloin kerran jaksanutkaan huuhdella sitä jogurttipurkkia, vaan heitin sen vaan sekajätteisiin. Tai kuinka useasti sanon feissareille ettei minulla ole aikaa, vaikka olisikin, tai kuinka joskus jaksan kaikkea muuta kun hymyillä itselleni hyväksyvästi peilin edessä.

Mutta minä luotan siihen, että te ymmärrätte että minunkin elämässä on tällainen puoli. Vaikka mielummin kannustan ja luon positiivista ilmapiiriä, tiedätte etten ole mikään yli-ihminen. En pahemmin kaunistele tai filtteröi totuutta, mutta mielummin sitä toki näyttää niitä kivoja juttuja.

Koska lukijakuntani koostuu pääosin aikuisista, täysi-ikäisistä ihmisistä, en ole kokenut että minun täytyisi jättää myöskään mitään aiheita blogista pois. Lapset ja alkoholi eivät tosiaan sovi mielestäni mitenkään yhteen, mutta koska tämä onkin lifestyle-blogi, en näe miksi se pitäisi rajata aiheiden ulkopuolelle. Kokisin sen tekopyhänä ja jopa muita syyllistävänä.

Ajatukseni alkoholista ja sen käytöstä ei ole muuttunut mitenkään lastensaannin jälkeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että lasten ei kuulu nähdä aikuisia humalassa tai edes krapulassa. Kännejä ei ole ok juoda edes silloin kun lapset ovat nukkumassa. Vaikka itse olen huomannut olevani lähestulkoon aina nollalinjalla lasten seurassa, on kohtuukäyttö sensijaan minusta ihan fine. Kohtuukäytöksi lasten seurassa lasken lasin viiniä tai saunakaljan kerran-pari viikossa.  Samalla ehkä lapsetkin oppivat että mikä on normaalia alkoholinkäyttöä sitten joskus aikuisena.

Tavallaan sitten kuitenkin myös ymmärrän sen puolen, jos joku hyvin perhekeskeistä blogia kirjoittava tai elämää elävä ei tahdo esitellä edes sitä vähäistäkään alkoholin käyttöä. Vanhempia nimittäin helposti myös syyllistetään – olen kokenut sen omakohtaisesti.

Itse liitän alkoholin seurustelujuomaksi. En kiellä etteikö minusta olisi kiva nauttia viiniä kavereiden kanssa iltaa istuessa tai ottaa drinkki klubilla keikkaa kuunnellessa. Tähän yhtälöön kun ei sitten lapset kuitenkaan liity millään tavalla. Paitsi sillä että olen äiti. Pelkästään se saattaa aiheuttaa suurtakin närää. Ei ole väliä sillä asuvatko lapset sinä viikonloppuna juuri isänsä luona. Kun joidenkin mielestä hyvä äiti ei saisi käyttää alkoholia edes lapsi-vapaana iltana. Mutta onko asia oikeasti niin? No ei missään nimessä. Alkoholi on vain yksi pieni osa elämää, siinä missä kuntosalilla käynti tai pyykinpesu (teen molempia t o d e l l a harvoin).

Tämä on yksi syy miksi en edelleenkään filtteröi myöskään sitä osaa elämästäni pois.  Sillä niin kauan kun filtteröimme todellisuutta, vaikuttaa se myös yhteiskuntaan ja ohjaa sitä kautta asenteita ja käyttäytymistämme. Avoimuus ja rehellisyys toimii yleensä kaikessa, niin mielestäni myös tässäkin asiassa.

Haluatteko muuten kuulla totuuden ylläolevien kuvien takana? Minun piti tehdä ihan toista ruokaa tämän postauksen kuvia varten. Alkoi kuitenkin tulla jo hämärää, joten päädyin äkkiä sulattamaan pakkasesta eineskasvissosekeittoa. Keitto jäi kiireessä kuitenkin vähän haaleaksi ja lopulta sen jäi itseltäni syömättä kokonaan. Lapset lahjoin syömään karkilla. Tiskit jäivät yöksi pöydälle.

Olisi myös tosi hienoa kuulla teidän #nofilter hetkiä! Onko teidän arjessa aiheita joita tarkoituksella tai vähän vahingossa filtteröitte? Voitte jakaa hetkiä kommenttiboxin lisäksi myös muualla somessa nofilter-hashtagilla.

Indiedays + Blogirinki yhteistyö Alkon kanssa

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ystäväni muutti poikaystävänsä kanssa hiljattain uuteen ihanaan kotiin ja tupareita vietettiin kaveriporukalla viime viikonloppuna. Me hankittiin kavereiden kesken kodintarvikkeita sisältävä yhteislahja, mutta otin mukaan juhliin myös Indiedaysin ja J.P. Chenet kampanjan myötä saamiani kuohuviinejä.

Vielä vuosi sitten J.P. Chenet’in Ice Edition -viinejä sai vain Alkon tilausvalikoiman kautta, mutta nyt ne ovat saaneet ansaitun paikkansa  vakiona hyllystä. Tämä on ainakin tosi iloinen uutinen minulle, olen nimittäin ihastunut etenkin tuohon J.P. Chenet Ice Edition Demi-Sec viiniin. Sen lisäksi että tykkään sen raikkaasta ja hapokkaasta että aprikoisen ja päärynäisen kevyestä mausta, on kaunis valkoinen pullo kovasti mieleeni. Roseen ystäville samaan sarjaan kuuluu myös tuo pinkki J.P. Chenet Sparkling Rosé Ice Edition kuohuviini. Tämäkin on puolikuiva ja tuoksuu vähän mansikkaiselle.

Molemmat viinit on tarkoitettu juotavaksi isoista laseista jäiden kanssa ja ne sopivatkin mainiosti kesäjuomiksi. Erilaisiin juhliin, illanistujaisiin, piknikille.. Ja kauniin pakkauksen vuoksi myös lahjaksi, kuten tällä kertaa.

Tuparit menivät ihanasti, oli rakkaita ystäviä, tuttuja naamoja ja muutama ihan uusikin tuttavuus. Ystävieni uusi koti sekin on uskomattoman kaunis, vaalea ja valoisa. Neljänkymmenenviiden neliön kaksioon mahtui oikein hyvin parhaimmillaan nelisenkymmentä ihmistä. Juhliin viemäni viinit (ja kassillinen jäitä) saivat oikein hyvän vastaanoton, molemmat maut maistuivat ja nauru oli herkässä.

Lisäksi asukkaat olivat loihtineet mitä ihanimpia ruokia. Meitä kasvissyöjiä oltiin huomioitu hyvin, nimittäin kaikki syötävät olivat kasvista, osa täysin vegaanisia. Tästä suuren suuret pisteet! Ihana kun pystyi syödä kaikkea. Itsehän en ole kahdessa viimeisessä kodissani edes pitänyt tupareita, mutta näiden juhlien jälkeen tekee mieli pitää myös omat. Onko se näin 1,5 vuoden asumisen jälkeen ihan ok? 😀

Tuo yhteislahjan hankinta on mielestäni myös aina hyvä idea. Kun jokainen laittaa muutaman euron pottiin, saa sillä yhteistuumin hankittua sitten jotain vähän isompaa ja kalliimpaa, kun että kaikki toisivat tullessaan jotain pientä. Vai mitä olette mieltä?

Me lähdetään ensi viikolla lasten kanssa pitkään reissuun ja tulee oikein ikävä jo valmiiksi tätä porukkaa näitä kuvia katsellessa. Täytyykin suunnitella uudet yhteiset kesäjuhlat sitten kun palaamme! Onko teillä paljon juhlia kesäksi?

Alkoholilain mukaan alkoholiin liittyviä kommentteja en voi julkaista, muuten saa kyllä kommentoida mitä vaan! 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.