Marimekko esitteli medialle tulevan 2016 kevään ja kesän uutuudet kivalla tavalla. Ihan tavallinen Eiralaiskoti oltiin nimittäin sisustettu uutuuksin. Kodin ovella saimme villasukat jalkaamme ja kehoiyiksen olla kuin kotonamme. Ja niin me sitten juotiin aamukahvin sohvalla löhöten ja ympärillä olevaa kauneutta ihaillen.

Kaikkea (ihan liian) ihanaa on tulossa, niin kodinmallistoon kuin vaatepuolellekkin. Mallisto palaa Marimekon alkulähteille ja se syntyi vahvojen ja uraauurtaneiden Marimekko-naisten innoittamana. Mallisto edustaa funktionaalista ja vaivatonta pohjoismaista tyyliä, johon rohkeat värit ja kuviot lisäävät oman mausteensa. Lopputulos on tunnistettavaa ja inspiroivaa Marimekko-maailmaa. Päivitettyjen klassikoiden lisäksi mallistossa nähdään myös uusia tuotetyyppejä. Kuten omat suosikkini, ihastuttavat lasimaljakot sekä reunoista viimeistellyt kankaat. Eipä helpottanut yhtään parhaillaan päällä olevaa sisustusvimmaa.

Näkyykö kuvissa jotain lemppareita tai tuotteita josta haluaistte tietää lisää?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

En tiedä onko tämä(kin) joku iän mukanaan tuoma juttu, mutta syksy on hyvää vauhtia kiilaamassa lempparivuodenaikani, kesän, ykköspaikalle. Syynä saattaa toki olla myös se, että muutimme alkuvuodesta tänne vehreimmille aluille keskuspuiston tuntumaan ja nyt toki koirankin kanssa on noita metsiä ja puistoja tullut koluttua ihan urkakalla. Oli sitten satanut tai paistanut, niin en ole voinut olla päivittäin huokailematta, että kun on vaan niin kaunista. Niin mielettömät värit ja tunnelma. Vau.

Harmi että tätä ei kestänyt kauempaa. Oli upea kulkea värikkäiden lehtien sateessa, mutta nyt puiden oksat ovatkin jo ihan paljaat. Koitan tankanta vielä viimeiset värit mieleen, ennen kun pimeys ja harmaus valtaa katukuvan taas moneksi kuukaudeksi. Mutta siis hitto kun on ollut kaunis syksy. Ihan mieletön.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Minulla on ollut suuri ilo tutustua viime kesänä valloittavan suloiseen Suviin. Sitä kautta pääsin tutustumaan myös hänen töihinsä. Minusta tuli heti ihan fani. Suvi opiskelee Kuvataideakatemiassa ja tekee aivan mielettömiä töitä, pääosin taidegraafikkaa. Töissä yhdistyvät värit, kuviot ja tunnelma yhdessä ovat vangitsevia.

Taidegrafiikkaahan voi tehdä erilaisilla tekniikoilla, Suvi kertoo että tällä hetkellä hän tekee eniten puupiirrosta ja monotypiaa. Puupiirroksessa maalataan ensin puulevylle ja sen jälkeen kaiverretaan ympäriltä pois kaikki muu, paitsi itse maalattu jälki. Sen jälkeen puulaatalle levitetään väri telalla, jolloin väri tarttuu kaivertamattomiin kohtiin. Sittenn laatan päälle laitetaan paperi ja koko setti vedostetaan prässin läpi, jolloin kuva siirtyy paineen alla laatalta paperiin. Monotypiassa taas on käsittelemätön laatta, esimerkiksi kupari, puu, muovi, mikä vaan litteä, ja väriä levitetään laatalle maalaamalla, sormin, teloin, lastoin tms. Kun on väriä on levitetty haluamallaan tavalla laatalle siirretään väri prässin avulla paperille.

Suvin monotypiatöissä on monia kerroksia, eli hän vedostaa samalle paperille uudestaan ja uudestaan. Monotypia työt on aina uniikkeja ja mielestäni juurikin hyvin tunnistettavia Suvin töiksi. Puupiirroksista laatta säilyy, joten siitä voi ottaa useamman vedoksen. Suvi ei kuitenkaan tee isoja sarjoja, vaan varioi aina vedostamalla eri tavoin.

Itse olen etsinyt pidemmän aikaa jo asuntoomme uusi julisteita ja printtejä, ja lopulta aina löytänyt itseni katselemassa enemmänkin taidetta kun sarjatuotantona painettuja julisteita. Onkohan se ikä vai mikä, mutta kokoajan kiinnostaa enemmän mielummin sijoittaa taiteeseen. Mielummin ostan sitten yhden mielettömän työn kun kymmenen julistetta, jotka kaikilla muillakin on.

Suvilta on tullut ja tulossa taas paljon uusia töitä, jotka päivittyvät muutaman viikon sisällä nettisivuille. Kannattaa käydä sieltä kurkkimassa tai laittaa Suville viestiä jos oma uniikki työ kiinnostaa.

Kaikki kuvat Suvi Maria Sysin nettisivuilta sekä Sysiprintin instagramista.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Viikonloppuna vietettiin poikien synttäreitä. Koska molempien syntymäpäivät ovat alle kuukauden päästä toisistaa, ollaankin alusta saakka vietetty niitä sitten yhtäaikaa. Tänä vuonna oltiin oikein tehokkaita ja järkättiin vielä samana päivänä bileet ensin päiväkoti -ja eskarikavereille ja sitten vielä lähisuvulle ja parille kaverille. Olipahan aika hulinaa täysi päivä, mutta samalla kiva että yksi päivä ja se oli siinä.

Molemmat pojat saivat kutsua synttöreilleen yhteensä kymmen parasta kaveriaan. Koska juhlat pidettiin tällä kertaa kotonamme, oli tuo määrä aika maksimi. Ei siinä muuten mitään, mutta se metakka mikä heistä lähti! Jotenkin myös ihan käsittämätöntä miten noihin pikkumasuihin mahtui niin paljon karkkia, donitseja ja popparia. Suolaiset, kurkkuleivät ja pinaatti-feta pannari, eivät sitten taas ollenkaan.

Mitä tulee piirros -ja muihin supersankarihahmoihin, olen tässä asiassa aikamoisen tiukkapipo. Suoraan sanottua inhoan kaikkia niiden ympärille tehtyjä teemajuhlia. Olen kauhea, tiedän. Mutta vaikka spidermansynttärit olisivatkin tosi päheät, ei pojat oikeastaan ikinä ole sellaisia toivoneet. Vähän niinkuin vaatteissakin, he tietävät että ostan korkeintaan sarjishahmoin koristeltuja kalsareita. Heille on synttäriteemaa tärkeämpää sitten vaikuttaa tarjoiluihin ja niiden valitsemiseen sekä yhdessä tekemiseen.

Kuten jo aiemmin kerroin, en todellakaan ole mikään jauhopeukalo vaan jätän leipomiset mieluiten muille. Kaveribileissä kakkuna olikin Kaapon ja minun huikea taidonnäytte, jäätelökakkulinna. Vähän onneton, mutta lasten mielestä superhieno. Iltapäiväksi sitten väkersin valmispohjista kuitenkin myös Kaapon toivoman jalkapallokenttäkakun. Osaan minä sentään täytteet ihan hyvin valita ja laittaa…

Elviksen oikea juhlapäivä on vielä sunnuntaina, sitten voidaan taas taputella nämä synttärimeiningin vuodeksi. Onhan se kätevää että meillä kaikilla, myös poikien isällä, on synttärit kuukauden sisään – mutta sitten taas toisaalta, ehtii tässä aina tulla tällainen pieni synttäriähky. Lapsille syntymäpäivät ovat kuitenkin niin hurjan tärkeät, että mielellään niitä sen takia juhlistaa useampaankin otteeseen.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yhteistyö Indiedays ja Iittala

Iittalalta on tullut taas paljon ihania syysuutuksia myyntiin. Perinteisten astioiden ja kauniiden maljakoiden ja kynttilätuotteiden rinnalle on tullut nyt myös entistä enemmän sisustustuotteita. Valaisimet Leimu, Latern ja Kuukkuna ovat kuitenkin saaneet inspiraationsa tutuista lasituotteista. Oman suosikkini sistustuotteista ovat nuo vaneriset Plekta-jakkarat sekä Vakka-säilytyslaatikot.

Meillä kotona jakkarat toimivat ihan perustarkoituksessaan, eli jakkarana, mutta myös kätevinä sohvapöytinä. Toinen jakkara löysi paikkansa heti eteisestä ja se on sinne aivan täydellisen kokoinen ja korkuinen. En ole ikinä ollut sohvapöytä-ihminen, tykkään että sohvan edustalla on tilaa kunnolla liikkumiselle ja lasten riuehumiselle. Nuo pienet jakkarat ovatkin ihan täydelliset, kun ne eivät sohvan vierellä vie paljoa tilaa ja niitä voi helposti liikutella paikasta toiseen. Vakka-säilytyslaatikoihin voi sitten tosiaan säillöä melkeinpä mitä vaan ja pinottuna niistä saakin vaikkapa oivallisen yöpöydän sängyn viereen.

Ja huomasitte varmaan kuvista että ihanat Nappulat ovat saaneet uuden kauniin harmaan värin. Harmaa väri on alkanut miellyttää itseäni nyt ehkä enemmän kuin koskaan ja harmaata löytyy myös uusista kauniista Kaasa-kynttilälyhdyistä. Tuikkulyhtyjen söpö ja tyylikäs pyöreä muoto heijastaa pehmeää valoa kauniisti  koko huoneeseen tai illallispöytään. Kynttilälyhdyn ulompi osa on puhaltamalla valmistettua lasia ja sisempi osa kiillotettua ruostumatonta terästä.

Ruutu-maljakkokokoelmaan kuuluu paljon erikokoisia ja värisiä salmiakkiruudun mallisia lasimaljakoita. Ihastuin niihin ensinäkemältä, lempiväriä on tosi vaikea päättää. Ja itseasiassa minusta ne ovat aivan ihania yhdessä sekoitettuna. Eli eri värejä ja kokoja sekoittamalla saa kauniin ja mielenkiintoisen asetelman. Siinä ei edes välttämättä kukkia tarvitse, sillä maljakot ovat itsessään  niin kauniita.

Syksyn tullessa omaankin kotiin alkaa kaupaamaan ehkä enemmän syksyn tunnelmaa, tummempia murrettuja värjeä. Niitä saa kivasti juurikin lisäilemällä tällaisia pikkujuttuja vanhan sekaan. Vähän harmaata, metsänvihreää ja kuparia. Kynttilät palamaan, takkaan tuli ja se on siinä.