Tällä viikolla meno on ollut yhtä tärähtänyttä kun tässä kuvassa. Väsymys on ollut maksimaalinen. Vauva heräilee öisin ja itse olen nukkunut ne välissä olevat pätkät kylmästä hytissen.

En muista milloin viimeksi olisin ollut kunnolla kipeänä, ehkä 2015 influenssassa. Ja onhan se hienoa etten ole, mutta sellainen musta tuntuu että olen tulossa kipeäksi– tunne on vaan niin rasittavaa. Kun ei ole kipeä, muttei ihan täydessä iskussakaan. Kun täytyy hoitaa silti kaikki arjen askareet, vaikka tahtoisi vaan hautautua teekupposen kanssa peiton alle. Tai no, tuskin se tässä sirkuksessa edes onnistuisi, oli sitä sitten kuinka flunssaisena tahansa. Mutta saaan sitä ainakin haaveilla.

Väsymys aiheuttaa myös kaikenlaista hajamielisyyttä, sitä saattaa unohtaa lapsen harrastukset, sen että viikonloppuna piti pitää vauvan 6kk bileet (onneksi unodin myös kutsua vieraat) tai ettei meillä ole yhtäkään vaippaa. No eipä siinä, en ole sentään ainut. Myös eräs koululainen saattoi unohtaa reppuna todistukseen koko hiihtolomaksi koululle. Myöskään toisen harrastuksen muistaminen muutamaa minuttiia aiemmin ei haitannut, sillä ohjaajalla oli mukanaan väärä avain ja koko muu ryhmä seisoi lukkojen takana ulkona kun me pyyhälsimme myöhässä paikalle.

Onneksi en siis ole ainut, jolla ei ole raksuttanut ihan täysillä viime päivinä.

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Olen niin innoissani, etten edes tiedä mistä aloittaisin. Asiaa on nimittäin niin paljon. Aloitetaan kuitenkin kertomalla, että vuoden 2019 toimin uusien Philps Hue älyvalaisimien ambassadorina. Huen mahdollisuudet ovat loputtomat ja tämä ensimmäinen postaus tuleekin olemaan vain pintaraapaisu, jossa kerron systeemistä yleisesti. Vuoden mittaan ilmestyvissä postauksissa keskitytään sitten vielä syvemmin sen erilaisiin ominaisuuksiin.

Philips Hue on älykäs ja langaton valojärjestelmä, johon kuuluu erilaisia lamppuja ja valaisimia. Valoja voi ohjailla niin puhelimella, kaukosäätimellä että puheellakin. Se on siis paljon enemmän kun pelkkä valaistus. Kaikesta huolimatta Hue on todella helppokäyttöinen. Ja uskokaa, se oikeasti on, jos minäkin olen sitä mieltä.

Kun minua kysyttiin Philipsiltä mukaan yhteistyöhön, puntaroin pitkään, että olenko minä varmasti oikea henkilö kun kyseessä on kuitenkin tekninen järjestelmä. Itse älyvalaisimet ja kaikki niiden mahdollisuudet kuulostivat todella kiinnostavilta, mutta pelkäsin koko homman kaatuvan heti siihen, etten osaisi käyttää sitä. Saatika asentaa sitä itse.

Minulle kuitenkin vaakutettiin, ettei järjestelmän asennus vaadi yhtään teknistä osaamista, ainoastaan ladataan puhelimeen appi ja liitetään Hue-alotuspakkauksesta tuleva yhteys-silta wifiboksiin. Sen jälkeen kaikki hoituisi lähes itsestään. Kaikesta vakuuttelusta huolimatta epäilin silti homman toimivan muka niin helposti, mutta lopulta siinä kävi juurikin niin. Noh, tällä hetkellä sähkökaapistamme roikkuu tökerösti pari piuhaa, mutta se johtuu vain siitä, että sähkökaapin ulostulo on ainoa paikka mistä osaamme laittaa wifin toimimaan. Lähituleivaisuudessa saamme toivottavasti vaihdettua sen paikkaa.

Me aloitimme Huen käytön siis aloituspakkauksella, johon kuuluu wifin ja valaisemien välisen yhteyden luovan sillan lisäksi kolme polttimoa sekä kaukosäädin. Näiden lisäksi otimme pikkuhiljaa käyttöön lisää yksittäisiä polttimoita meillä jo valmiiksi oleviin valaisimiin.

Kaikki meillä tällä hetkellä olevat lamput ovat värillisiä, eli niihin voi valita valkoisten sävyjen lisäksi yhteensä 16 miljoonaa eri värisävyä. Värin lämmön ja sävyn lisäksi myös jokaisen lampun kirkkautta voi säätää erikseen – tai yhdessä. Halutessaan lamppuja voi käyttää myös ihan normaaliin tapaan valokatkaisijasta. Yhteen siltaan voi liittää yhteensä 50 lamppua, joista jokaisen voi nimetä erikseen sekä tehdä ryhmiä huoneiden mukaan. Polttimoiden lisäksi sarjaan kuuluu paljon erilaisia valaisimia, valolistoja sekä ulkovaloja. Valot ovat ympäristöystävällisiä LED-lamppuja, joiden käyttöaika on 25 000 tuntia.

Hue yhdistää huvin ja hyödyn. Ja aluksi me vain hulluttelimme sillä. Pyysin poikia laittamaan silmät kiinni ja sanovan jonkin värin. He olivat aivan ihmeissään kun koko huone yhtäkkiä muuttui punaiseksi. Tätä leikkiä jatkoimme kauan, kutsuimme naapuritkin ihmettelemään. Sitten keksimme, että valoja voi säätää myös ääniohjauksella. Ihan kun jostain tieteiselokuvasta! Valot voi myös synkronoida liikkumaan elokuvan, tietokonepelin tai musiikin tahtiin ja mukailevan niiden värimaailmaa.

Sitten aloin ymmärtää, miten paljon ihan arjessa hyödyllisiä ominaisuuksia siinä on myös huvin lisäksi. Valaisimiin voi asettaa erilaisia rutiineja ja ajastuksia, kuten arkiaamuille pikkuhiljaa päälle menevät ja kirkastuvat valot herätysvalon tapaan. Tai sama juttu, mutta toisin päin, iltaisin. Sen lisäksi, että valoja voi säätää miljooniin eri sävyihin, voi eri asetukset tallentaa myöhempää käyttöä varten. Makuuhuoneeseen voi asettaa vaikka pehmeän ja lämpimän iltavalaistuksen, jossa näkee kuitenkin vielä lukea iltasadun, tai lapsille turvallisen yövalaistuksen, jossa osa valoista menee kokonaan pois päältä ja yksi himmeä jää yöksi, tai siihen saakka että aamu alkaa sarastaa, päälle.

Valoihin voi liittää myös liikkeentunnistimen, vaikkapa kylpyhuoneeseen, sekä säätää sen kirkkautta ja sävyä kellonajan mukaan. Valoja voi toki myös säädellä vaikkei olisi itse kotona. Tämä on hyvä mahdollisuus vaikka silloin kun on itse matkoilla, muttei halua ulkopuolisten tietävän, että talo on tyhjänä. Huen voi liittää myös wifillä varustettuihin palohälyyttymiin, jolloin hälytyksen tullen kaikki valot muuttuvat punaiseksi. Punaisessa valossa näkee parhaiten savunkin seassa, jonka lisäksi palokunnan on helpompi löytää paikalle.

Värivalojen lisäksi valkoisten sävyjen valikoima on hyvin laaja, aina hyisen kylmän sinertävästä lämpimään keltaoranssiin. Vietämme paljon aikaa kotona, jonka lisäksi myös työskentelen täällä, joten kunnon valaistus on aina ollut minulle tärkeää. Valoilla voi tuoda ihanasti eri tunnelmia, mutta oikeanlainen valo antaa energiaa ja auttaa myös suoriutumaan askareista tehokkaammin. Myös valokuvaaminen talven pimeinä kuukausina on helpompaa, kun lamput saa säädettyä luonnonvaloa mukailevaksi.

On todella vaikea nimetä yhtä suosikkiominaisuutta Huesta, sillä siinä on joka tilanteeseen siinä omat hyvät juttunsa. Hue on valo jota en tätä ennen tiennyt tarvitsevani. On aika luksusta illalla sänkyyn kömpimisen jälkeen sammuttaa koko kodin kaikki valot yhdellä napin painalluksella (tai äänikomennolla) ja herätä helmikuiseen pakkasaamuun lempeästi pikkuhiljaa kirkastuvien valojen avulla. On ihana hullutella yhdessä perheen kesken, pitää diskoa sekä tehdä varjoeläimiä sinälle ja sitten rauhoittua pehmeään valoon iltasatua lukien. Olen pitänyt iltaisin meidän makuuhuoneessa sellaista kaunista persikkaisen väristä himmeää valoa, se tuo nukkumaan valmistautuessa ihanan utuisen tunnelman.

Kuten alussa sanottu, olen aivan mahdottoman innoissani tästä tulevasta vuodesta Hue älyvalaisimien kanssa – ja niin on koko perheenikin. Tosi hauskaa päästä testaamaan ja kertomaan näistä teille. Meillä on suunnitelmissa ainakin jo pitää illalliskutsut, kotibileet sekä puutahrhajuhlat, joihin luodaan tunnelmaa näillä valoilla. Kiinnostavaa on myös nähdä miten paljon arjessa älyvalaistus on mukana ja kuinka suuri merkitys sillä tulee olemaan osana jokapäiväistä elämää. Tullaan koko perheen voimin raportoimaan meille merkityksellisimpiä juttuja, niitä jotka toimivat tai mahdollisesti eivät.

Mitä vaan kysyttävää teille tulee Hueen liittyen, niin laittakaa kommenttia! Minä autan mielelläni tai selvittelen, jos en osaa vielä kaikkeen heti vastata. Kurkatkaa myös huomisen Instagram-storyistä videota valojen käytöstä!

Vauvan allergiaselvittelyjen takia emme ole vieläkään päässeet oikein kunnolla kiinteiden ruokien pariin, mutta tällä viikolla ollaan jälleen uskallauduttu ottamaan muutamia ruokia uudelleen testiin. Oltiin aloitettu maistelu jo vähän ennen joulua, mutta muutama viikko sitten laitettiin nekin pienet maisteluannokset kokonaan tauolle.

Myyllä epäillään siis ainakin maitoallergiaa sekä refluksia. Olen kirjoitellut tätä aiheesta omaa postausta jo pitkään, mutta asiaa on niin paljon, etten ole saanut sitä vielä valmiiksi. Nyt uusi aminohappopohjainen maito tuntuu onneksi sopivan, ainakin paremmin kun muut, ja pahimpien oireden hiipuessa ollaan uskallettu tarjota hänelle myös muutamia melko varmoja ruokia.

Koko tuon kaksiviikkoisen Myy on katsonut hyvin kaihoisasti kun me muut syömme, mutta toistaiseksi tyytynyt vielä kohtaloonsa. Hiljattain hän alkoi myös istua kanssamme ruokapöydässä omassa syöttötuolissaan, joten on tuntunut paikoillen jopa vähän kurjalta, kun hänelle ei ole voinut antaa mitään syötävää.

Viikon päästä Myy täyttää jo puoli vuotta (!!!!), joten senkin puolesta olisi kiva saada myös tämä ruokapuoli haltuun ja sitä kautta myös rytmitettyä päivää ruokailuden osalta. Vaikka ei tässä toisaalta vielä mikään kiire onneksi ole. Ja säästyypähän sitä pahimmilta sotkuilta vielä hetken.

Ilmastoahdistus ja lentomatkustamisesta syntyvä morkkis, tuhkarokkopelko, velvollisuudet ja aikataulut – muun muassa nämä olivat syitä miksi alunperin suunnittemamme matka Kanariansaarille vaihtuikin minilomaksi Hankoon. Ja se oli ihanaa!

Myönnän, että aurinkoterapia tekisi edelleen todella hyvää, eikä jässä, vedessä ja harmaudessa vellova Hanko saanut niitä akkuja lautumaan. Mutta muuten jopa parin päivän maisemanvaihto, ilman sen kummempaa ohjelmaa, teki todella hyvää.

Menomatkalla tehtiin pikapyrähdys Kirkkonummen Prismaan, josta käytiin ostamassa Myylle uimavaipat ja pöksyt. Perillä Hangossa pistettiin takkaan tuli, syötiin risottoa kynttilänvalossa, vedettiin sohvalla irtokarkkiöverit ja mentiin aikaisin nukkumaan.

Eilen Myy pääsi sitten elämänsä ensimmäistä kertaa uimaan ja saunaan, kun menimme rentoutumaan Hangon Regatta Spahan. Kiireetön, rauhallinen tunnelma ja hienot merimaisemat tekivät meihin kaikkiin vaikutuksen. Myy polski kun vanha tekijä ja nautiskeli varmoin ottein niin lämpimästä vedestä kun poreistakin.

Kävimme yhdessä myös höyrysaunassa sekä vilvoittelimme juomia siemaillen samalla rannalla jäiden joukossa uivia joutsenia katsellen. Arkipäivänä spassa oli lisäksemme vain muutama muu ihminen, yhtä kiirreettömästi ja hiljakseen rentoututen kuin mekin.

Olin varautunut siihen, että uinnin ja saunomisen jälkeen vauva voisi olla hyvin väsynyt ja sitä kautta myös kiukkuinen. Mitä vielä! Ikinä ei ole kylvyn jälkeiset rasvaamiset ja pukemiset menneet yhtä hyvin ja iloisesti. Olin ajatellut mennä span jälkeen vielä kasvohoitoon, mutta päätin jätää sen väliin juurikin siksi, ettemme oikein tienneet miten Myy suhtautuu uimiseen ja mikä fiilis hänellä sen jälkeen olisi. Ensi kerralla tiedän, että voin mennä vaikka parin tunnin hoitoon hyvillä mielin, sillä vauva todennäköisesti nukkuu sikeästi ja tyytyväisenä.

Koska emme vielä pitkiin aikoihin raaski jättää vauvaa hoitoon, ovat tällaiset rauhalliset melkein kaksinkeskiset hetket välillä myös tosi ihania ja tärkeitä. Isompien lasten kanssa mennään sitten mielummin jonnekkin missä on vähän enemmän actionia heille. Sekin on tosi kivaa.

Span jälkeen illalla vedettiin taas sama setti takkatulen, risoton, lasillisen viinin, irtokarkkien sekä aikaisen nukkumaanmenon kanssa. Aamupalan jälkeen pistettiin kimpsut ja kampsut kasaan ja ajetiin kotiin. Täydellinen miniloma!

Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kuusilinnan kanssa / Sohvasta saatu alennus

Kun perheemme kasvoi nopeasti kolmesta kuudeksi ja koti vaihtui, tuli meille myös tarve uudelle sohvalle. Mietimme uuden sohvan ostamista pitkään, vertailimme ja pähkäilimme eri valmistajien eri malleja ja eri mahdollisuuksia. Monen kuukauden etsinnän jälkeen päädyimme ostamaan sohvan uutena, kotimaiselta perheyritykseltä Kuusilinnalta.

Kuusilinnan Ilma-sohva on sirolta, hieman 50-lukulaiselta ulkonäöltään juuri sitä mitä olimme hakeneet. Sohvaa on saatavilla erikokoisina, levyisinä, divaanilla sekä näitä yhdistelemällä kulmasohvana, jonka avulla saimmekin suunniteltua juuri meidän olohuoneen nurkkaan sopivan kokonaisuuden. Joka sitten valmistettiin meille käsityönä Lahdessa.

Sohva on kirjaimellisesti iso ja pitkäaikainen hankinta, jossa ei halua mennä vikaan. En ole sohvasiantuntija, mutta oman kokemuksen kautta syntyneitä vinkkejä löytyy senkin edestä. Jos teillä on uusi sohva mietinnässä nyt, tai joskus tulevaisuudessa, kannattaa ainakin miettiä näitä:

KÄYTTÖTARKOITUS

Meillä ei ole olohuoneessa telkkaria ja aiemmin hengailtiinkin yhdessä pääosin ruokapöydän ääressä. Pitkään ajateltiinkin, että otetaan pieni sohva ja muutama nojatuoli sen kanssa – siinä voisi sitten etenkin vieraiden kanssa kivasti seurustella.

Fakta on kuitenkin se, että tässä arjen oravanpyörässä meillä harvemmin vieraita käy ja sohvalta toivomme ehkä kuitenkin ennemmin löhöily- kun seurustelumahdollisuutta. Itselläni siinsi mielessä myös jo tulevat imetysmaratoonit pian syntyvän vauvan kanssa, ja mikä siihen olisikaan parempi paikka kun sohvannurkka. Näin ollen ajatus pienestä sirosta sohvasta muuttui siroksi kulmasohvaksi.

Lopulta päädyimme kuitenkin ottamamaan huomattavasti suuremman sohvan, mitä olimme alunperin ajatelleet, mutta onneksi otimme. On ihanaa, kun kaikilla on oikeasti kunnolla tilaa löhöillä sohvalla. Ja siroudestaan huolimatta, tämä tosiaan on kunnon löhöilysohva.

Halusin, että istunsyvyys on tarpeeksi syvä, jotta sohvalla voi olla mukavasti myös jalat ylhäällä. Sohvan piti sopia myös satunnaiseen nukkumiseen. Itse kun harrastan päikkäreitä sohvalla, mutta myös vauvan vuoksi on hyvä, että kotona on paikka jonne toinen vanhempi voi tarvittessa paeta nukkumaan rauhassa.

PESTÄVÄT PÄÄLLISET

Etenkin lapsiperheessä, mutta toki myös muutenkin, ehdoton juttu sohvassa on irrotettavat päälliset, jotka voi itse pesukoeessa pestä. Irrotettavat päälliset pidentävät sohvan käyttöikää myös siksi, että ne voi vaihtaa uusiin ennemin kun koko sohvan. Tai vaikka käyttää vuorotellen kaksia erilaisia jos pitää vaihtelusta.

Niin kauan kun muistan, olen haaveillut pellavaisista sohvakankaista. Se toive minulla oli edelleen, vaikkakin olin valmis joustamaan siitä, jos muuten täydellinen sohva tulisi eteen jollain muulla luonnonmateriaalia olevalla kankaalla. Toinen asia mistä olin haaveillut, olivat Tanskalaistyyliset tereet, eli koristesaumat sohvatyynyissä. Ja tiedättekö mitä, sain molemmat!

Kuusilinnan sohviin on valittavana huikea määrä erilaisia laadukkaita kankaita aina sameteista, pellavaan, villaan ja nahkaan. Me päädyimme lopulta tähän pehmeään pellavaan ja eläväiseen harmaaseen, josta vaaleudestaan huolimatta ei toivottavasti näy ihan heti kaikki lika.

KÄÄNNETTÄVÄT TYYNYT

Muutaman sohvan aiemmin omistaneena ja ystäväperheiltä kokemuksia kysellessä, yksi iso juttu sohvaa valitessa on se, että voiko istuimia ja tyynyjä sekä päällisiä käännellä ja pitää eripäin. Kun sohvalla istutaan paljon, alkaa se pepun kuva oikeasti näkymään siinä tyynyssä. Pöyhiminen toki auttaa vähän, mutta vielä enemmän ilmettä kohentaa se, jos tyynyt voi välillä kääntää kokonaan toisin päin ja ympäri.

MIHIN SOHVA TULEE

Meidän olkkarissa sohvalle oli oikeastaan vain kaksi paikkaa, joista molemmat kulmassa. Myös tästä syystä lopulliseksi vaihtoehdoksi valikoitui kulmasohva, sillä tavallinen sohva näyttää juurikin vähän väkisin nurkkaan ahdetulta, jos sen molemmille puolille ei jää tarpeeksi tilaa.

Sohvaa ei aina tarvitse sijoittaa perinteiseen tyyliin seinän vierustalle, vaan sillä voi myös jakaa tilaa. Tämä kävi myös meillä mielessä, mutta silloin katsesuunta olisi ollut seinää päin, ja koska meillä ei tosiaan sitä tv:tä ole, katselemme mielummin ikkunasta avautuvaa mäntymaisemaa, vastapäisen talon piippuja ja parvekkeen kaiteella vierailevia talitinttejä.

Sohvan paikasta riippuen voi myös miettiä, että toimisiko sohva paremmin vaikka ilman toista käsinojaa. Käsinojattomuus antaa sohvalle ja sitä kautta koko huoneelle lisää ilmavuutta.

LAATU

Sohva on kallis hankita, jota ei mielellään ihan heti pistä vaihtoon. Kuten kaikessa kuluttamisessa, laatuun kannattaa panostaa.

Meidän Ilma sohvan luvataan olla pitikäinen ja säilyttää muotonsa vuodesta toiseen, laadukkaiden materiaalien ja höyhentäytteiden ansiosta. Pöyhittäessä sohva palautuu alkuperäiseen muotoonsa. Harmi, että itse tajusin pöyhiä sohvaa ja suoristaa tyynyt vasta kuvaamisen jälkeen, mutta eipä se hullummalta näytä syyskuusta saakka meillä olleena noinkaan.

Kuusilinnan oman malliston sohvat valmistetaan siis kotimaisesta puusta käsityönä Lahdessa ja tuotteille on myönnetty myös Avainlippu-tunnus. Pesty höyhentäyte ei pölytä ja sen alla oleva vaahtomuovi antaa tyynyille ryhtiä. Alla on teräsjousitus. Sohvarungolla on myös kymmenen vuoden takuu.

KOEAJA

Tulevaan sohvaan kannattaa tutustua rauhassa ja ajan kanssa. Olen aikoinaan tehnyt vihreostoksen ostamalla sohvan pikaisen istahduksen ja ulkonäon perusteella. Kotona huomasin, ettei sohvalla mahdukaan löhöillä! Jos sohvaa ei ole mahdollista käydä katsomassa ennen ostopäätöstä, kannattaa kotiin tilata ainakin kangasnäytteet ja googlailla mahdollisimman paljon käyttökokemuksia ja kuvia sohvasta oikeassa käytössä. Mittanauhan kanssa voi vanhalla sohvalla testailla, että kuinka paljon tilaa se pylly tyynyltä vie.

Me vietimme Kuusilinnan myymälässä, Helsingin Annakadun ja Kalevankadun kulmassa, lähemmäksi pari tuntia sohvaan liittyviä valintoja pähkäillen. Ja toki ihan vain koelöhöillen. Meillä lisämietintää tuotti siis sohvan koko, syvyys ja pituus. Mallailimme ja vertailimme myös vielä erilaisia kankaita, materiaaleja sekä sohvanjalkojakin. Niitäkin on valittavissa montaa eri sorttia, puisista metallisiin. Me päädyimme jaloissa valkolakattuun mäntyyn.

Niin sohvan valinnassa, kun meidän koko kodin sisustamisessa ollaan menty todella maltilla. En halua tehdä vikahankitoja, vaan miettiä tarkkaan ja harkiten. Välillä harmittaa, kun tuntuu että koko koti on edelleen ihan keskeneräinen, mutta sitäkin paremmalta tuntuu, kun yksi kerrallaan saa sinne jotain täydellistä, josta tuntee ja näkee ettei se ole menossa ihan heti vaihtoon.

Suuri pähkäilyn aihe meillä ovat olleet myös seinät. Maalataanko vai ei, jos niin mitkä ja millä. Myöskään mitään tauluja emme ole ripustelleet, mutta pikkuhiljaa alkaa olla kokoelma valmis ja saadaan vähän eloa seinillekin. Myös tuo ikivanha paimentolaismatto sai viikonloppuna siirtyä toiseen huoneeseen, koska no, kaiken repivän ja suuhunsa tunkevan vauvan kanssa se ei enää toiminut tuossa.

Mitäs tykkäätte meidän uudesta sohvasta?