KENKIEN YKKÖSKRITEERIT
(JA KESÄKENKÄ-ARVONTA!)

26/06/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – KOOKENKÄ

Kuten teistä jo osa tietää, tai on Instagramista huomannut, olen toiminut viimeiset puoli vuotta Kookengän Brand Ambassadorina, eli sanansaattajana. Tiivistettynä tämä on tarkoittanut sitä, että tehtävänäni on ollut tuoda esille sitä miten kivoja kenkiä heiltä löytyykään! Kookenkä on pitkään ollut tunnettu erityisesti mukavista avokkaista ja sandaaleista, mutta valikoimista löytyy paljon myös nuorekkaamaan menoon sopivia kenkiä ja lenkkareita – laatua unohtamatta!

Laatu onkin minulle kenkien valinnassa ykköskriteeri, heti ulkonäön rinnalla. Laitan lenkkareiden hintaan mukisematta vaikka sata euroa lisää, kunhan tiedän kenkien kestävän pidempään kun yhden kesän. En myöskään ikimaailmassa suostuisi käyttämään epämukavia kenkiä, sain niistä tarpeekseni jo teiniaikana. Minun kriteerini kengille on siis kiva ulkonäkö, laatu ja mukavuus. Ja näillä spekseillä voi löytää vaikka kuinka cooleja kenkiä, uskokaa pois.

Kookengän Ambassadorina on ollutkin hauska nähdä miten niin moni on yllättynyt Kookengän valikoimista niin postitiivisesti. Kookenkä on ehdottomasti niin nuoren aikuisen shoppailupaikka, kun tällaisen nuorehkon perheenkin. Lastenkengistäkin sieltä löytyy kaikkea Vansin ja Adidaksen uutuuksista niihin vähän perinteisempiin ensiaskelkenkiinkin.

Olen itse saanut yhteistyön merkeissä valita Kookengältä puolen vuoden aikana muutamat kengät ja kaikki niistä ovat sellaisia, jotka ovat minulla hyvin ahkerassa käytössä. Elämäni parhaat talvikengät, yhdet Addun lennkarit, kesä-Vansit sekä tämänhetkiset luottokenkäni, ”terveyssandaalit”.

Etenkin nyt kesäkuumalla ja melko viimeisilläni raskaana, olen hyvin iloinen että terveyssandaali-muoti voi edelleen vahvasti. Minulla taitaa olla jo kolmatta vuotta sellaiset käytössä ja nyt löysin Kookengästä uudet nahkapohjalla. Kutsukaa vain muotipoliisit paikalle, mutta minusta kyseiset sandaalit ovat ihan mahtavat asun kun asun kanssa! Samalla tavalla kun mielestäni lenkkarit tuovat särmää vaikkapa juhlavampaan pukeutumiseen, niin terveyssandaalit tuovat taas tietynlaista rentoutta vaikkapa culottes-housujen ja isojen aurinkolasien rinnalle. Ja toki kutsumanimesä veroisesti, ne ovat maailman mukavimmat jalassa (ja helppo pukea isonkin mahan kanssa).

Ambassadorina olen päässyt mukaan myös Kookengän kahteen eri katalogiin malliksi. Ensimmäiset kuvaukset pidettiin heti alkuvuodesta ja toiset muutama kuukausi sitten, jolloin myös pojat olivat mukana. Se oli hauskaa! Itsestäni on aina kiva olla kuvauksissa, jossa joku meikkaa, stailaa ja ammattikuvaaja ohjaa poseerauksen kanssa. Kuvat ovat hauska muisto myös itselleen sitten jälkikäteen.

Moni tilaa nykypäivänä kenkiä paljon netistä, mutta suosittelen, jos vain mahdollista menemään suoraan paikan päälle myymälään. Liikkeessä saa apua myyjiltä, he tuntevat tuotteet ja osaavat suositella niitä tilanteiden mukaan. Laadukas asiakaspalvelija osaa myös kertoa kengän huollosta, jotta sen saisi kestämään hyvänä mahdollisimman pitkään. Kookengässä on monipuolinen valikoima hyviä kenkiä moneen tilanteeseen, ja etenkin lapsille ostaessa olisi hyvä päästä sovittamaan kenkiä ammattilaisen ohjauksella ennen ostopäätöstä. Minusta on itsestäni ainakin myös ihana pyöriä kaupassa ja sovitella kenkiä rauhassa ennen kun olen oikeasti ihan varma että mitkä niistä haluan.

Puuttuuko sinulta vielä vaikkapa sopivat lenkkarit kesään tai ne täydelliset sandaalit juhliin? Käy Kookengän nettisivuilla, valitse kesän lempikenkäsi ja kommentoi ne tähän alle. Yksi onnekas voittaa lempparit omakseen! Arvonta päättyy 3.7.18.

Kuvat Annieveliina


JUHANNUS HANGOSSA

25/06/2018

Me lähdettiin jo torstaina juhannuksen viettoon Hankoon, anopin hellään huomaan, ja palattiin kotiin vasta äsken. Pääpiirteittäin juhannus oli hyvää ruokaa ja lepäilyä, mutta mahtui siihen myös etanoiden keräämistä, monta trampoliinilla vietyttyä tuntia (myös kaatosateessa), juhannuskokon katselua tihkusateessa ja kylmässä tuulessa raparperipiirakkaa syöden, kesäisempi päivä rannalla, liian optimistisesti pakattu lasten vaatekassi ja yhdet uunissa ja föönillä kuivatetut ainoat mukana olleet pitkät housut, piirtämistä, uunon pelaamista (voitteko kuvitella että tämä oli eka kertani), muutama kierros krokettia, kolmen minuutin pyöräretki, pussillinen kaneliässiä, neljä lukua Muumipapan muistelmia, aamupala puutarhassa, sukkia sandaaleissa, monta valmiiseen ruokapöytään menoa, jalkapallon katsomista ja viileässä vinttikamarissa hyvin nukuttuja öitä.

Millainen juhannus teillä oli?


ALKOHOLI & RASKAUS

23/06/2018

Minulle on ollut kaikissa raskauksissani selvää, että vedän nollalinjan alkoholin suhteen. En ole itseasiassa asiaa edes sen kummemmin miettinyt, olen vain halunnut tehdä niin. Suomessahan suositellaan pidättäytymään alkoholista varmuudeksi kokonaan, sillä turvallista alkoholirajaa ei tiedetä. Jossain maissa suositus ei ole yhtä tiukka ja varmasti moni Suomessakin osaa käyttää alkoholia pieniä määriä kohtuudella raskaana ollessaan.

Tiedän ettei lasinpohjallista viiniä ruoan kanssa tai huikasta saunaolutta tuskin ole haitaksi, mutta minusta tuntuu silti paremmalta olla kokonaan ilman. Samasta syystä myös noudatan suurinpiirtein myös ruokarajoituksia. Vaikka esimerkiksi listerian riski onkin pieni, se on kuitenkin olemassa ja seuraukset voivat olla kamalat. Olisi hirveää joutua tilanteeseen, missä minä itse omalla toiminnallani aiheuttaisin vauvalle vaaran. Yhdeksän kuukautta on kuitenkin loppupeleissä hyvin lyhyt aika kieltäytyä sushista ja skumpasta, vaikka niitä ajoittain tekeekin kovasti mieli. On hassua miten ruokarajoituksia noudattavat äidit leimataan helposti hysteerikoiksi, mutta nollatoreranssia alkoholin suhteen taas enemmänkin arvostetaan.

Minulle alkoholista kieltäytyminen ei ole todellakaan mikään iso juttu, mutta sen myötä tapahtunut sosiaalisten tilanteiden vähentyminen kieltämättä on. Kavereiden näkeminen raskausiakana on selvästi vähentynyt. Edes aina tapaamiset eivät tietystikkään vaadi alkoholia, vaan taustalla on myös ihan vain muuttunut elämäntilanne. Mutta kun muutaman kerran jättää menemättä juhliin tai illanistujaisiin, niin ne  kutsut myöskin vähenevät. Olen toki itse ollut myös vähän laiska näkemisten ehdottamisessa. Tykkään tosi paljon käydä klubilla tanssimassa, ja silloinkin pääosassa on musiikki ja kavereiden näkeminen – ei alkoholi. Siltikään en raskaana ollessa halua käydä, etenkään näkyvän vatsani kanssa, yhtään missään klubeilla tai baareissa. Se ei vaan tunnu hyvältä.

Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi, ja sikiöllä pitoisuus saattaa nousta jopa suuremmaksi kuin äidillä. Runsas alkoholin käyttö, eli noin viiden annoksen viikkokäyttö, aiheuttaa monia riskejä raskauden aikana. Kuten lisääntynyt keskenmenon riski, lisääntynyt sikiön pienipainoisuuden ja kasvun hidastumisen riski, lisääntynyt ennenaikaisuuden riski, lisääntynyt epämuodostumariski (yleisimmät sydämen ja luuston epämuodostumat) sekä
FASD (fetal alcohol spectrum disorders) -riski. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 600 – 3000 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta vauvaa.

Moni pelkää alkuraskaudessa, silloin kun ei vielä tiennyt olevansa raskaana, nautitun alkoholin vaikuttaneen vauvaan. Ensimmäisillä viikoilla onneksi alkio on vielä niin pieni, eikä istukka tai verenkierto ole vielä kehittynyt, ettei tästä pitäisi olla kovin suurta vaara – mutta toki riski on silloinkin olemassa. Moni lopettaakin alkoholinkäytön jo raskautta suunnitellessa tai ajoittaa sen kiertoon sopivaksi. Näin ollen saa ainakin helpotettua vähän sitä omatunnon taakkaa, joka niin monesta asiasta raskausaikana kasvaa.

Minkälaisia ajatuksia teillä on raskaudenaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyen? Oletteko vetäneet nollalinjaa vai nauttineet pienen määrän alkoholia silloin tällöin? Entäs muuten imetysaikana?


SAAKO LAPSI VALITA ITSE VAATTEENSA?

21/06/2018

Törmäsin muutama päivä sitten keskusteluun, jossa puhuttiin siitä, että annetaanko perheissä lasten valita itse vaatteensa. Aika moni oli sitä mieltä, että tottakai lapsi saa ne itse valita. En nyt sinänsä tuntenut mitään pistoa sydämessäni, vaan olin itseasiassa aika yllättynyt, sillä kyllä meillä se olen aina ollut minä joka lasten vaatteet valitsee ja ”määrää”.

Hoidan yleensä lasten vaateostokset ihan itsenäisesti, mutta aika usein saan lapsilta kyllä kommenttia valinnoistani ja yleensä ne ovat positiivisia. Käymme yhdessä todella harvoin missään vaatekaupoilla ja jos käymme, niin harvoin suostun heille mitään ostamaan. Lapset ovat tottuneet tähän, eivätkä ole ikinä jääneet kinumaan tai itkemään minkään vaatteen perään. Kuulostaa ehkä rajulta, mutta olen alusta saakka tehnyt heille selväksi, että varsinkaan mitään sarjakuvasankari-vaatteita heille en osta. Sellaisia nähdään korkeintaan alusvaatteissa, joskus harvoin yövaatteissa, mutta ehdottomasti se jää siihen.

En tiedä olisiko tilanne toinen jos lapset oikeasti vaatisivat ja tahtoisivat näitä vaatteita kaupankin ulkopuolella. Mutta koska he selvästi haluavat niitä vain jos niitä näkevät, en koe mitään tarvetta ostaa heille sellaisia vaatteita joita en itse kestä katsoa. En tietenkään pakota lapsia pukemaan mitään vaatteita mitä he eivät halua päällensä laittaa, mutta sellaisia tilanteita on todella harvassa ja ne riippuvat enemmän päivästä kun siitä vaatteesta. Elvis on pojista se vaativampi, Kaapo taas pukee yleensä mukisematta kaiken mitä ehdotan.

Toissapäivänä kävimme yhdessä lasten kanssa Zarassa hakemassa netin kautta tilaamaani pakettia. Kävelimme lasten osaston läpi ja Kaapo kiinnitti heti huomionsa tyttöjen puolella oleviin Simpsons-kuosisiin huppareihin (miksi muuten tällaisia ei voi tehdä unisex-mallisina!?). Siinä oli muutama erilainen huppari, eikä tuo kuvissa oleva ollut minusta hullumpi, ja koska hän selvästi halusi sitä ihan hirveästi lupasin sen hänelle perjaatteitani vastaisesti ostaa.

Myös Elvis toki halusi sitten paidan. Yritin selittää, ettei mitään kannata ikinä ostaa vain ostamisen takia, mutta hän ei luovuttanut. Missään nimessä kumpikaan ei mitenkään vaatimalla vaatinut mitään, kiukutellut tai muuta, mutta heistä paistoi sellainen suuri toiveen palo, jolle oli todella vaikea sanoa ei. Elvis kierteli kauppaa kauan, hänellä oli toiveissaan kääntöpaita, eli jossa on edessä tuollaiset käännettävät paljetit. Kaikki ”poikien” kääntöpaidat olivat ihan hirveitä (mikä siinä onkin että niissä pitää aina lukea jotain Cool Skater Boy From NY – tai vastaavaa?), mutta sieltä samaiselta tyttöjen puolelta löytyi sitten tuo päärynäpaita. Kuten sanottu, normaalisti en ostaisi mitään tällaista, varsinkaan sarjakuvahahmoilla, mutta olisitte nähneet miten paljon iloa se heille tuotti.

Myöhemmin kuulin miten Kaapo oli moneen kertaan Oskulle kertonut miten onnellinen hän oli uudesta paidastaan. Hän oli kuulemma jo pitkään toivonut jotain Simpsons-vaatetta, eikä voinut uskoa miten olin hänelle ostanut 20 euroa maksavan (eli tosi kalliin) paidan! Hän oli niin tyytyväinen ja kiitollinen.

Samoin sain tänään kuulla miten tärkeä tuo kääntöpaita oli Elvikselle. Monilla heidän eskarissaan on ollut sellainen, mutta ei hänellä. Paljettien kääntäminen on hänestä ihanaa, mutta eskarissa kääntöpaitoja oli lähinnä vain tytyöillä, eivätkä he antaneet lupaa niitä kokeilla. Ainakaan jos kokeilijalla ei itsellään ollut kääntöpaitaa, jota olisi sitten vastavuoroisesti saanut kääntää.

Aion jatkossakin, vielä niin kauan kun voin, sanoa sanottavani vaatteista jota lapseni pukevat päällensä. Mielestäni niin kauan kun minä ne hankinnat teen ja maksan, on minulla myös sanottavani niihin. En pakota lapsia pukeutumaan mihinkään mihin he eivät halua, mutta en jatkossakaan myöskään osta sellaisia vaatteita joista en tykkää ja jotka eivät täytä kriteereitäni tuotannon suhteen. Paitsi välillä, koska tuo ilon määrä mitä jokin vaate voi saada aikaan, saa myös minulle ihan todella hyvän mielen.

Ajattelen myös niin, että näin lapset oppivat kiitollisuutta, eikä niin että he aina saisivat mitä haluavat. Näinollen tällaiset pikkujutut tuntuvat todella isoilta. Ja itseasiassa nuo paidathan ovat ihan kivat.

Mitä te olette mitä ja miten teillä toimitaan lasten vaatteiden suhteen? Määrääkö aikuiset vai lapset vai onko sillä edes väliä?


SAIRAALAKASSIN SISÄLTÖ

19/06/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – POLARN O. PYRET

Lähestyvä synnytys käy mielessä päivä päivältä useammin ja päässä pyörii jatkuvasti myös ne asiat, joita ennen vauvan saapumista olisi kiva saada valmiiksi. Rattaat meillä odottaa kellarissa kasaamista ja pikkuisia vaatteita on tullut hamstrattua, mutta siinä se sitten onkin. Onneksi minulla on selkeä visio siitä, mitä tarvikkeita tulee vielä hommata, joten eiköhän se käy sitten nopeasti. Ja onneksi pieni vauva ei vielä paljoa tarvitse.

Ennen lähestyvää synnytystä on hyvä alkaa miettimään myös sairaalakassin pakkaamista. Sitten on ainakin yksi murhe vähemmän, kun tietää että valmiin kassiin voi napata mukaan kun lähtö synnyttämään koittaa. POPin sivuilta löytyy tosi hyvä vinkkilista siitä, mitä sairalaakassiin kannattaa pakata mukaan. Etenkin kaikki vauvan tarvikkeet, eli lähinnä vaatteet, voikin pakata sinne jo hyvissä ajoin.

Viime synnytyksen jälkeen voimme vauvan kanssa niin hyvin, että saimme pyynnöstäni luvan lähteä kotiin jo heti seuraavana päivänä. Silloin en siis paljoa mitään tarvikkeita tarvinnutkaan tai ehtinyt kaivata. Pidin vauvaa paljon ihokontaktissa, sekä käytin niin itselleni kun vauvallekin sairaalan vaatteita, jottei minun tarvitsisi tuoda mukanani kotiin pyykkiä. Ymmärän kuitenkin niitä, jotka tahtovat vauvalle päälle heti ihan omat vaatteet.

Itse pakkaan sairaalakassiin tälläkin kertaa vauvalle vain kotiutumisvaatteet, mutta varmuudeksi kaksin kappalein. Sillä ikinä ei voi tietää… Oma lista näyttää tältä:

– 2x kietaisubody (koska ne ovat vastasyntyneen kanssa parhaat)
– 2x housut
– 2x sukat (käytän toisia tumppuina)
– ensimmäinen unilelu
– myssy
– peitto

Kaikki vaatteet ovat kokoa 50, tiedän että ne käyvät nopeasti pieneksi, mutta en halua vauvan hukkuvan ensimmäisiin vaatteisiinsa. Ja ne pikkuisimmat ovat vaan niin suloisia! Vastasyntyneen kanssa kanssa kannattaa ehdottomasti suosia kietaisumallisia vaatteita, etenkin jos kyseessä on esikoinen ja vauvan käsittely jännittää aluksi. Kietaisumalliset vaatteet on helppo pukea ja riisua. Vaatteita ostaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota saumoihin ja mahdollisiin selkäpuoella oleviin nappeihin. POPin monissa vauvanvaatteissa on erityisen pehmeät tasosaumat, jotka eivät paina pientä vauvaa. Muutenkin vaatteissa on suosittu erityisen pehmeitä luonnonmateriaaleja ja useimmilla vaatteilla on myös ECO-merkintä, joka tarkoittaa tiukkaa kemikaaliseulaa sekä luomupuuvillan käyttöä ja valmistusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Vauvan turvakaukalossa meillä on valmiina lämpöpussi, joten emme välttämättä tarvitse erikseen mitään haalaria kotimatkalle. Ostin kyllä kirppikseltä juuri POPin ohuen merinovillaisen haalarin, joten voi kuitenkin olla että napataan se varmuudeksi vielä kassiin mukaan, riippuen sen hetkisestä säästä.

Täytyy vielä kehua, näin kohta yhdeksän vuoden äityden kokemuksella, että POPin sukat ovat ihan parhaita! Pienet vastasyntyneen sukat kun putoavat helposti jalasta, mutta näissä on sen verran hyvä varsi (kuitenkaan painamatta liikaa), niin että ne pysyvät pikkuisenkin vispaavissa jalassa. Sen lisäksi pikkuisia ja pehmoisia sukkia voi mielestäni käyttää myös tumppuina, ettei vauva saa vahingossa raavittua itseään. POPin valikoimista löytyy tällä hetkellä todella paljon kauniita murrettuja ja pastellisia sävyjä vaatteiden lisäksi myös sukista. Ja POPin jarrusukathan ovat ihan klassikot!

Jos tulevan vauvan sukupuolta ei tiedä ennakkoon, tai tahtoo muuten pukea vauvan neutraalisti, löytyy POPilta tähän paljon hyviä vaihtoehtoja. Perinteiseen raitamallistoon on tullut sinisen ja punaisen rinnalle tuo kaunis harmaa, josta löytyy vaatteita aina koosta 44 alkaen. Harmaaraitaan on helppo yhdistää myös muita värejä. Nuo vaaleanvihreät housut ovat muuten pehmoisinta trikoota mitä olen ikinä kokeillut!

POPin vaatteet ovat myös ihanan ajattomia ja laadukkaita. Moni usein säästääkin vauvan kotiustumisvaatteet, vaikka muut menisivätkin kirppikselle myöhemmin kiertoon. Meillä nämä menevät säästöön ja kenties joskus saan sitten sylitellä lastenlastani näissä samoissa pikkuisissa vaatteissa.

Jos teillä on myös sairaalakassin kasaaminen ajankohtainen, kannattaa käydä kurkkaamassa parhaimmat vinkit sen kasaamiseen täältä. Olisi myös kiva kuulla, mitä tavaroita tai vaatteita te koitte tarpeellisiksi ja ei niin tarpeellisiksi sairaalakassissa. Itselläni jäi ainakin kaikki kirjat lukematta, kun halusin vain tuijottaa vauvaa. Hyvänä vinkkinä on myöskin kirjoittaa lista tarvikkeista, vaikka ei kassia vielä pakkaisikaan. Näin ollen joku muu voi pakata sen puolestasi jos vaikka lähtö sairaalaan tuleekin etuajassa tai nopeasti.