RASKAUSVIIKOT 21-25

28/06/2018
Kommentit pois päältä artikkelissa RASKAUSVIIKOT 21-25

Nyt saa oikein pinnistellä muistinystyröitä, jotta muistaisi millaista raskausaika oli yli kymmenen viikkoa sitten. Siis yli kymmenen, a-p-u-a! Sanotaan että aika menee raskauden puolivälin ihan hirvittävää vauhtia, enkä voisi olla enempää yhtä mieltä. Tavoitteenani olisi nyt kiriä tämä Raskausviikot-sarja kiinni ennen vauvan syntymää, mutta saas nyt nähdä, tänään nimittäin starttasi viikko 34 – eli viimeisiä viedään!

RASKAUSVIIKKO 21
(20-20+6) – Raskauskuukausi kuusi alkaa. Puolivälin ylitys on varmasti monelle eräänlainen virstanpylväs, kuten minullekin. Olo on päivä päivältä ”normaalimpi”, vaikka edelleen pahoinvointi vaivaa. Etovasta olosta huolimatta pystyn jo viettämään ihan normaalia elämää. Käyn kahviloissa ja jaksan jopa pyöriä muutamia tunteja kaupungilla. Tällä viikolla alkaa myös hillitön vihersmoothie-himo.

Vatsa alkaa olla jo aika iso, eikä kenellekkään jää enää epäselväksi että miksi. Minulle tarjotaan täydessä ratikassa paikkaa tai jos ei tarjota, niin pullistelen sitä kyllä itselleni vaadin. En tiedä onko se alkava kevät vai raskaushormoonit vai niiden yhdistelmä, mutta hullaannun pastellisiin ja pehmoisin sävyihin. Ennenkaikkea omaksi yllätyksekseni ostan harmaan ja vaaleanpunaisen paidan normaalin mustan sijasta.

Viikon viimeisenä päivänä meillä on myös rakenne-ultra. Vaikka olemme käyneet kuukautta aiemmin jo ylimääräisessä ultrassa selvittämässä vauvan sukupuolen, jännitän että onhan kaikki kuitenkin kunnossa. Jännittää myös että onko sukupuoli pysynyt samana. Kun kaikki rakenteet, sydän ja napanuran virtaukset on todettu normaaleiksi kätilö kysyy että haluammeko tietää sukupuolen ja pyytää meitä veikkaamaan. En uskalla sanoa mitään, mutta lopulta hän paljastaa että se selvästi sama kun edelliselläkin kerralla.

RASKAUSVIIKKO 22

(21-21+6) – Baarissa raskaana. Meidän lemppariklubimme täyttää 5-vuotta ja pitkän pähkäilyn jälkeen päädyn lähtemään käymään juhlissa. Jostain syystä kynnys mennä raskaana klubille on suuri. En yleensä mieti mitä muut minusta ajattelevat, mutta nyt pelkään pahekusuvia ja kummastelevia katseita. Juhlissa kukaan ei edes huomaa vatsaani, mutta lähdemme kotiin jo tunnin päästä. Kiva kuitenkin nähdä tuttuja ja huomata ettei minua ole unohdettu ja asiat ovat ennallaan puolenkin vuoden jälkeen.

Tällä viikolla vauva on yhtä pitkä kuin banaani ja painaa noin 400 grammaa. Jos vauva syntyisi, sillä olisi jo pienen pieni mahdollisuus selvitä tehohoidossa.

Viikonloppuna tehdään poikien kanssa retki Seurasaareen. Olen voinut koko raskauden niin huonosti ja ollut niin voimaton, että tämä on suuri saavutus ja osoitus siitä, että voimat alkavat oikeasti pikkuhiljaa palautua. On hurjaa miten paljon ja pitkään hyperemeesi vaikuttaa vielä pahimman akuutti-oksennusvaiheen jälkeen.

RASKAUSVIIKKO 23
(22-22+6) – Ensimmäiset potkut tuntuvat vatsan päältä. Olen välillä jopa vähän surrut edessä olevaa istukkaa,joka myös blokkaa suurimman osan vauvan liikkeistä. Eräänä iltana maatessamme sängyssä Osku pitää kättä vatsallani ja tuntee ensimmäisen kerran potkun. Miten ihanaa! Tämän jälkeen potkut voimistuvat päivä päivältä.

Neuvola tuntuu olevan todella harvoin (tämä on kolmas tavallinen käynti lääkärin ja ultrien lisäksi), mutta tällä viikolla se on taas ja tapaan ensimmäistä kertaa sen oikean terveydenhoitajani. Tähän asti kaikki ovat sanoneet ettei minun tarvitse mennä sokerirasitustestiin, sillä aiemmissa raskausksissakaan minulla ei ole ollut sen kanssa mitään häikkää. Kuitenkin uusi terveydenhoitaja määrää testiin sillä perusteella, että painoni on noussut viikossa 600g. Ärsyttää.

RASKAUSVIIKKO 24
(23-23+6) – Gaalaviikonloppu ja panadolia supistuksiin. Tällä viikolla joudun kesken kaupungilla asoiden hoitamisen käydä ostamassa särkylääkettä ja vettä, sillä vatsa kovettuu kokoajan niin pinkeäksi että kävely on hankalaa eikä minulla ole aikaa istua alas lepäämään. Onneksi näin kolmatta kertaa raskaana olevana tiedän jo etteivät kivuttomat supistukset ole vaaraksi – päinvastoin.

Suuntaamme blogiporukalla ensin yhdeksi yöksi kylpylähotelliin, jossa pääsen juomaan ihania alkoholittomia drinkkejä porealtaassa sekä mustaherukan lehdistä tehtyä kuohuviiniä. Aamulla tuntuu kun olisin krapulassa ihan vain pelkästä kahteentoista saakka valvomisesta.

Toiseksi yöksi tulemme Helsinkiin hotelliin, jossa valmistumme illan blogigaalaan. Osku on minua vastassa hotellilla. Olen aiemmin vitsaillut, että odotan sitten sängyllä olevan ruusunlehtiä ja hän siellä ruusu suussa – ja sen saan :D ! Yritän sinnitellä gaalan loppuun saakka mutta parasta oli kuitenkin telkkarin katsominen sen jälkeen hotellihuoneessa.

Tällä viikolla tapaan myös tulevan vauvamme kaksi nimikaimaa, yhden sukulaisen ja yhden koiran.

RASKAUSVIIKKO 25

(24-24+6) – Vatsa alkaa saada paljon erilaisia kommentteja, monet kauhistelevat miten suuri se on. Minusta vatsa on juuri täydellinen ja olen jollain tapaa hyvin ylpeä siitä. On kiva pukeutua sitä korostaen. Vaikka vatsa on jo suuri, sen kanssa on suht helppo olla ja nukkua.

Käyn kavereiden kanssa yön mökillä ja huomaan loukkaantuvan kauhean helposti melko pienistäkin jutuista. Olen tähän saakka ajatellut, ettei mielialani ole juurikaan heitelleet, mutta olen kyllä selvästi vieläkin herkempi. Meillä on myös Oskun fammun hautajaiset, jossa saan kun saankin pidäteltyä itkua lähes viime metreille saakka.

Vappu lähestyy ja teen simaa, sitäkin olen himoinnut aina silloin tällöin koko raskauden. Teen kerralla kahdeksan lirtaa (ja pois taisimme kaataa viisi-kuusi litraa).

Vauva kasvaa kohdussa hurjaa vauhtia ja potkut tuntuvat useammin ja useammin myös hyvin kovaa vatsan päältä. Myös kovat tai tutut äänet, kuten tulevien isoveljien puhe saa kohdussa aikaan liikettä. Huomaan myös että esimerkiksi kylmä appelsiinimehu saa vauvan joka kerta villiintymään. Ja sitä mehua meneekin päivässä puolisen litraa.

Kaikki Raskausviikko-sarjat:

RASKAUSVIIKOT 1-8
RASKAUSVIIKOT 9-14
RASKAUSVIIKOT 15-20
RASKAUSVIIKOT 21-25


Comments are closed.