HUHTIKUUSSA

30/04/2018

Huhtikuussa

– yllätin itseni ja ostin ainaisten mustien vaatteiden sijaan vaaleita ja hempeitä juttuja
– kävin päiväleffassa
– olin tosi väsynyt ja nukuin paljon
– pahoinvointi ja oksentelu palasi vähän
– iloitsin silti keväästä ja sulavista lumista
– kävin kampaajalla
– juhlittiin Oskun mummon 95-vuotis synttäreitä ja haudattiin toinen mummo 102 vuoden iässä
– tunnettiin ekan kerran vauvan liikkeet mahan päältä
– olin yötä niin Långvikissa, Hilton Strandissa että Turun saaristossakin
– siemailin mohitoa porealtaassa
– sisustin parveketta
– saatiin vihdoin Oskun levyt kannettua kotiin
– kävin vesijuoksemassa
– tilasin uudet aurinkolasit
– kävin ekaa kertaa Kaaren Prismassa
– skippasin aika paljon menoja ja surin sitä kun kukaan ei enää pyydä minua minnekään
– kulutin ihan liikaa rahaa eräässä lastenvaateliikkeessä, kun kuulin sen päivän erikoisalennuksen olevan 50%, vaikka se olikin vain 15% (enkä kehdannut enää kassalla perua)
– tapasin parhaan ystäväni vastasyntyneen vauvan
– metsästin kivoja housuja, en löytänyt mutta ostin bikinit
– tein simaa ja leivoin keksejä
– avasin pyöräilykauden
– pyöräilin samalla kun oksensin
– löysin uuden lempparismoothien (tyrni-mango)
– valmistin itse luonnonkosmetiikkaa
– eksyin vahingossa hulluille päiville, kiireessä ja sunnuntaina
– möin juuri ostamani ruokapöydän
– sain sisäisiä raivareita ihmisille jotka eivät anna ratikassa paikkaa
– tapasin tulevan vauvamme koirakaiman
– talutin neljää vappupalloa ympäri kaupunkia


IKÄVÄ VANHAAN

29/04/2018

Olen aina ollut vähän sellainen, että muutos pelottaa ja pysyisin mielummin vaan vanhassa tutussa ja turvallisessa. Oli kyse sitten ratikkalinjojen muuttumisesta tai siitä kun elämä menee eteenpäin. Jo teini-ikäisenä katselin koulun jälkeen valokuva-albumeita ja kyynelehdin ikävää siihen kun olimme veljeni kanssa pieniä ja sekä vanhan kotimme keittön tapettia. Samaan aikaan on kuitenkin ihanaa, että elämä menee eteenpäin. Vaikka onkin haikeaa kun omat lapset kasvavat, kuitenkin yksi elämän hienoimmista asioista on nähdä kuinka he oppivat uutta ja menestyvät elmässsä. Enkä itsekään oikeasti jaksaisi kokoajan junnata vaan samassa.

Kun alkuvuodesta muutimme perheen kasvamisen vuoksi isompaan asuntoon, aloin jo monta viikkoa etukäteen tekemään luopumistyötä. Jos vain olisin voinut, olisin halunut pitää myös vanhan asunnon – vaikkei meillä edes olisi sille mitään käyttöä kun korkeitaan sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Kuitenkin siihen asuntoon liittyi niin paljon suuria tunteita. Olin rempannut sitä yksinänäni tuntikaupalla ja kaikinpuolin se vain oli aivan ihana koti.

Kun muuttopäivä oli koittanut ja kävimme viimeisen kerran tyhjässä asunnossa, ei se enää tuntunut kodilta. Pystyin huokaista helpotuksesta sen puolesta, etten jäisi ikävöimään vanhaa vaan hyvillä mielisin saisin tehdä uuden kodin uuteen yhteiseen paikkaamme.

Pitkään kuitenkin puhuin minun tai meidän kodistamme, kun tarkoitin vanhaa. Tunsin vanhaan asuntoomme muuttaneen uuden perheen ja kun näin instagramissa kuvia MINUN kodistani, sisällälläni myllersi aikamoinen tunteiden kirjo. Nopasti sain kuitenkin tunteeni kasattua, mutta onhan se outoa nähdä jonkun muun tekevän kodin paikkaan jossa vielä muutama kuukaisi aiemmin kuvittelin itse asuvani vuosikaudet.

Ja vaikka muutos välillä pelottaakin, onhan juurikin vaikka muuttaminen myös aika ihanaa. Saa aloittaa kaiken ikäänkuin puhtaalta pöydältä. Me tosin odottelemme vieläkin uuteen kotiimme kaappeja ja muita uusia säilytysrakaisuja, mikä tarkoittaa sitä, ettei kaikille tavaroille ole paikkoja siksi vielä 5kk muuton jälkeen osa niistä seisoo täällä pahvilaatikoissa. Ehkä juuri sen takia näinkin yksi yö unta vanhasta kodistamme ja aloin ikävöimään. Pian kuitenkin tajusin etten enää ikävöi vanhaa, vaan vanhan kodin selkeyttä. Vaaleita pintoja ja minimalistisuutta. Sitä kun kaikille tavaroille oli paikkansa.

Onneksi sellaiseen on mahdollissuus myös uudessa kodissamme, sitten aikanaan. Tiedän että jokus tätäkin, jopa näitä laatikoita, tulee ikävä.


SIM SIMAA

26/04/2018

Voitteko uskoa, että tein eilen elämäni ensimmäistä kertaa simaa! Mielstäni sima kuuluu isona osana vappuun ja tykkään sitä itse juoda, mutta kaupan valmiit juomat eivät ole oikein ikinä säväyttäneet. Niinpä joka vuosi olen kissojen ja koirien kanssa metsästänyt jostain itse tehtyä simaa, välillä hyvällä ja valitettavan usein myös huonolla menestyksellä.

Olen vähän huono ennakoimaan ja siksi ehkä siman valmistuskin on aina jäänyt. Mutta nyt tätä tehdessä opin myös sen, että siman voi tehdä vielä noin kolme päivää ennen vappua jos sen pitää koko ajan lämpimässä. Siksi jaankin teille vielä tämän ohjeen jonka mukaan simamme itse myös tein (pienelllä twistillä), sillä vielä ehtii!

VAPPU-SIMA SITRUUNALLA JA INKIVÄÄRILLÄ

Tarvitset:

8 l vettä
500g valkoista sokeria
500g fariinisokeria
3 luomu sitruunaa
muutaman sentin pala inkivääriä
1/5 tl tuorehiivaa

korkillisia lasipulloja
sokeria
rusinoita

Kiehauta puolet vedestä (4 l) isossa kattilassa (tai jaa kahteen eri kattilaan). Kun vesi on kiehahtanut ota se pois levyltä ja sekoita joukkoon sokeri sekä sitruunat ja pilkottu inkivääri. Voit joko lisätä pelkän puristetun sitruunan mehun tai lisästäksesi makua, kuori sitruunan keltainen kuori (huom vain luomusitruuna käy tähän!) sekä sitruunan liha. Valkoinen kuoren osa tuo simaan liikaa kitkeryyttä, joten leikkaa se pois.

Lisää joukkoon loput vedet kylmänä. Sekoita kädenlämpöiseen veteen tuorehiiva, noin herneen kokoinen pala. Anna siman jäädä käymään kattilaan huoneen lämpöön noin vuorokaudeksi.

Pullota sima puhtaiisin pulloihin. Lisää ensin pullon pohjalle ripaus sokeria sekä rusinoita. Siivilöi sima ennen pulloon kaatamista. Viileässä (jääkaapissa) siman valmistumisaika on noin viikko ja huoneenlämmössä noin 3 päivää. Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan. Sima säilyy valmistumisen jälkeen noin viikon jääkaapissa.

Itselläni on hyvä kutina valmistuvasta simastamme, mutta silti toki vähän jännää jakaa reseptiä ennen kun olen sitä edes itse vielä maistanut. Tätä kuitenkin niin moni jo tuolla intagramin puolellakin jo kyseli, että pakko jakaa!

Vappu on minusta tosi ihana juhla, se on ikäänkuin lupaus pian saapuvasta kesästä (joskus keväävästä). Vaikka vappu onkin työväen juhla, sen merkitys on kasvanut itselläni lasten kasvaessa. Minusta on ihana käydä lasten kanssa ostamassa vappuaattona pallot torilta, syödä siellä munkit ja ihmetellä meininkiä. Vappupäivänä olemme yleensä olleet kotona tai kaveriperheen luona, syöneet perinteiesti nakkeja, perunasalaattia ja munkkeja sekä ehkä käyneet vielä vapputorilla. Lämpimällä säällä piknik on tietysti ihan ehdoton.

Minkälaisia vappuperinteitä teillä on? Meillä juodaan tulevana vappuna ainakin tosi paljon simaa 😀 !

Ja tulkaahan kertomaan jos innostuitte vielä tekemään simaa tällä ohjeella, että millaista siitä tuli ja mitä tykkäsitte?


VALAAT LASTENHUONEESSA
& PARI MUUTA PRINTTIÄ

24/04/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – DESENIO

Monissa blogeissa on näkynyt viime aikoina paljon Desenion julisteita, eikä suotta. Minäkin olen tilannut sieltä ensimmäiset printit jo muutama vuosi sitten. Deseniossa valikoima on hyvin kattava ja hinnat sen verran kohtuulliset, että julisteita voi vaihdella vähän fiiliksenkin mukaan. Huoneeseen saa helposti ihan uudenlaista ilmettä ihan tällaisilla pikkujutuilla, kuten vain julistetta vaihtamalla.

Vaikka meidän muutostamme on jo neljä kuukautta, tuntuu kun se olisi tapahtunut vasta ihan hiljattain. Toisaalta se ei haittaa, sillä sovimmekin ettemme tee mitään suuria ennaltaharkitsemattomia päätöksiä sisustuksen suhteen, vaan laitetaan tavaroita pakoilleen siinä tahdissa kun niille paikka löytyy. Eikä varsinkaan osteta mitään uutta ihan suinpäin! Tämä pikkuhiljaa sisustaminen näkyy esimerkisi siinä, että suurin osa tauluista nojailee vielä lattailla seinää vasten, mutta niin ne nojailivat vanhassa kodissakin. Ja itseasiassa samaa tyyliä näkyy paljon myös siustuslehdissä, joten ei stressiä siitä!

Tilasin Deseniolta nyt viimeseksi aivan ihania julisteita myös poikien huoneeseen. Valas-printit on tehty vesiväritekniikalla ja ne ovat mielestäni todella kauniit ja herkät. Meri ja sen elämä onkin aina kiehtonut kovasti niin itseäni kun lapsiakin, joten nämä sopivat meille ihan täydellisesti. Valaiden kaveriksi sopi hienosti myös jääkarhu. Tässä sinisävyisessä julisteessa on mielestäni hauskasti jotain elokuvamaisuutta. Eläinaiheiset printit sopivat kivasti juurikin lastenhuoneeseen, mutta valikoimissa on niin paljon erilaisia ja erityylisiä kuvia, että niille löytyy paikka varmasti mistä vaan. Nämä meidän lastenhuoneen kolme julistetta löytyvät nettikaupasta nimillä Humpback whale, Blue whale, Polar Bear by Night.

Deseninoltahan saa julisteiden lisäksi myös niille kehykset. Oikeankokoiset kehykset on hyvin helppo valita, sillä julisteen yhteydessä kerrotaan aina että minkäkokoisiin raameihin se parhaiten sopii. Ja niitähän löytyy sieltä paljon erilaisia.

Yksi suosikkiosioni Deseniolta ovat taide ja- graafiset julisteet ja ihastuin etenkin noihin hyvin yksinkertaisiin muutamalla kynänvedolla tehtyihin ihmishahmoihin. Niitä löytyi sieltä paljon erilaisia, nämä meidän ovat nimeltään Bare Skin Illustration sekä Faces No2. Kevyet kuvat sopivat mielestäni hyvin niin makkariin kun olohuoneeseenkin tuomaan vähän seesteisempää tunnelmaa.

Eteisestä meiltä löytyy myös kalenteri julisteen muodossa. Tämä on mielestäni hauska, jos se ihan perinteinen seinäkalenteri ei ole oma juttu. Tämä meidän eteisen printti löytyy Desenion kalenterivalikoimasta nimellä Calendar 2018 B&W.

Jos oma koti kaipaa piristystä, niin koodilla ”MAMIGOGO” saat 25% alennusta Desenion julisteista 24.-26.4. Alennus ei koske handpicked- tai yhteistyöjulisteita eikä kehyksiä. Kannattaa ottaa myös seurantaan @desenio intagramissa, sieltä löytyy paljon lisää sisustusinspiraatiota!