RASKAUSAJAN RUOKAVALIONI

8/03/2018

Jo ennen kun tulin raskaaksi, olin päättänyt että syön tosi terveellisesti ja yritän liikkua mahdollisimman paljon. Sokerinkin olin jättänyt kokonaan jo muutamaa viikkoa aiemmin. Aiemmissa raskauksissa painoa on tullut nimittäin lähemmäs 30 kiloa ja vaikka olen saanut ne aina pois, en kaipaa sitä tukalaa ja raskasta oloa. Terveellisesti syömisen suunnittelut kuitenkin muuttuivat kun pahoinvointi alkoi.

Kun voin huonosti ja oksensin jatkuvasti, oli minun pakko syödä vain sitä mitä sain alas. Ihan mitä vaan, se oli jopa lääkärin määräys, vaniljajäätelö on kuulemma mukava oksentaa yksi neuvoi. Jouduinkin pahimpaan aikaan syömään jotain pientä tunnin välein ja yölläkin heräsin kerran-pari mutustamaan yöpöydälle valmiiksi ottamaani croissanttia tai jogurttia. Muuten tuli entistä enemmän pahempi olo. Oksensin mielummin ruokaa kun pelkkiä sappinesteitä. Ja toki oksentaessa tuli myös nopeasti uudestaan nälkä.

Salaattia ja hedelmiä oli todella epämielyyttävä oksentaa, joten ruokavalioni koostui kaikesta helposti oksennettavasta kuten paahtoleivästä ja mehukeitoista. Himoitsin myös kaikkea todella suolaista ja vettäkin sain alas (muutaman hassun lasillisen päivässä) lähinnä vain sormisuolan kanssa. Veden sijasta lipitin mehuja ja limuja.

Vaikka ruokavalioni muuttui moneksi viikoksi varsin sokeri -ja hiilaripainotteiseksi, uskoin että paino kuitenkin putosi. Tiputuksessa käydessäni minua ei punnittu siellä en edes ollut täysin varma lähtöpainostani (en omista vaakaa), mutta käydessäni muutaman päivän tämän jälkeen ensimmäisessä neuvolassa, järkytykseni oli suuri kun painoa olikin tullut kuusi kiloa lisää! Saatoin toki painaa valmiiksikin muutaman kilon enemmän mitä luulin, mutta silti reippaasti useampi kilo oli tullut lisää.

En edellisissäkään raskauksissa syönyt mitenkään ihan järjettömän epäterveellisesti tai paljoa, mutta silti painoa vaan kerääntyi. Vaikka niissäkin oksensin oikeastaan loppuun saakka. Mietin että voisiko osittain tämä paininnousu saattaa johtua siitä, että keho jotenkin varastoi kaiken mahdollisen juurikin tämän oksentamisen vuoksi. En tiedä voiko näin olla, mutta pakkohan osan on olla jotain nesteitä ja turvotusta.

Mutta sen tiedän, että osittain painonnousu selittyy ainakin sillä, ettei vatsani toimi oksentaessa ollenkaan. Raskausaina kun sen toiminta hidastuu muutenkin paljon. Samoin tämä suolan himoitseminen (syön välillä suolaa ihan pelkiltään ja herkkuani on veriappelsiini joka päällä on suolaa sekä smoothie niin että lasin reuna on suolattu) ja se että oksentaminen ajoi minut viikkokausiksi vuodepotilaaksi enkä liikkunut juurikaan.

Muutaman viimeisen viikon olen taas pystynyt syömään vähän normaalimmin ja paremmin. Ruokahalua minulla on kyllä ollut jopa silloin pahimman pahoinvoinnin aikaan, mutta syömiset olivat silloin vain vähän toisenlaista. Nyt olen saanut ruokavalioni takaisin raiteilleen ja saanut lisättyä reippaasti kuitujen määrää. Kaikki sokeriset herkut oksettavat minua, joten niistä on paria lipsahdusta lukuunottamatta, helppo pysyä erossa.

Vatsa on alkanut toimimaan vihdoin paremmin, mikä johtuu kuitujen lisäksi varmasti myös liikunnasta. Edelleen yleiskunto on huono, mutta liikun jo enemmän ja esimerkisi tällä viikolla olen joka päivä kävellyt reippaasti nelisen kilsaa. Kävinkin eilen vähän hädissäni avoimessa neuvolassa kuuntelemassa vauvan sydänääniä, sillä vatsa tuntui pienentyneen. Kaikki oli kuitekin siellä hyvin, taitaa vaan se järkyttävä turvotus olla tiessään. Tällä kertaa minua ei punnittu, mutta viime neuvolassa kiloja oli taas tullut muutama.

Minua itseäni vähän harmittaa se, miten ahdistuneesti suhtaudun raskaudenaikaiseen painonnousuuni. En muuten ikinä käy vaa´alla, joten ehkä se johtuu osittain siitäkin. Minulle on vierasta kytätä painoani ja nyt joudun joka kerta vielä jakamaan sen jokun vieraan ihmisen kanssa. Pelkään myös saavani negatiivista palautetta painonnousustani, mutta onneksi ainakaan niin ei ole vielä käynyt.

Odottajan tulisikin kiinnittää huomiota syömisiinsä ja varmistaa että syö mahdollisimman monpolisesti, toki niin nyt kannattaa tehdä muutenkin. Raskaana ollessa vatsan toiminta hidastuu ja ruoalla kestää tuplamäärä kulkea suoliston läpi, siksi pitäisi myös muistaa juoda paljon. Raskaana ollessa ei todellakaan kannata myöskään syödä kahden edestä, vaan ainoastaan noin parisataa kaloria enemmän. Energian tarve lisääntyy vasta loppuraskautta kohden, vaikka ainakin tässä raskaudessa, minä olen ollut kaikken nälkäisin alussa. Enää minun ei tarvitse myöskään syödä öisin, mutta voihan se vielä muuttua.

Ruokarajoitustenkin kanssa olen pystynyt juuri ja juuri elämään. Vaikein juttu on ollut raaka kala. Juustot Suomessa tuntuvat olevan pääosin pastöroituja, joten niistä ei ole tarvinnut luopua. Myös lakritsin ja salmiakin sisältämä glysyrritsiinin välttäminen on minulle uusi juttu. Aiemmissa raskauksissa niitä kehoitettiin välttämään vain korkean verenpaineen takia, mutta uusien tutkimusten mukaan runsas glysyrritsiinin saanti helpottaa äidin stressihormoonin pääsyä sikiöön ja voi aiheuttaa matalampaa älykkyysosamäärää sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriötä. Joten niitä siis todella kohtuudella minimimäärä.

Kahvinjuonnin olen lopettanut kokonaan, mutta sen tilalla juon nykyisin mustaa tai valkoista teetä. Niissä ei pitäisi kuitenkaan olla niin paljoa kofeiinia mitä kahvissa. Myös kiellettyä inkivääriä jouduin muutaman viikon ajan käyttämään teen joukossa, se nimittäin auttoi vähän pahoinvointiini. Edelleen saatan syödä sitä satunnaisesti ruoan joukossa, mutta määrät ovat hyvin pieniä. Odottajille tarkoitettuja monivitamiinipillereitäkin olen taas pystynyt syömään, nyt kun oksennan enää vain hyvin satunnaisesti. Aiemmin pelkkä ajatus tabletin nielaisemisesta sai minut yökkimään.

Monet lääkärit ja hoitajat ovat lohdutelleet minua pahoinvoinnin keskellä sillä, että vauva ottaa kyllä omansa. Vaikka söisikin kuukauden putkeen vain paahtoleipää ja sokerista mehukeittoa. Mutta täytyy sanoa, että olo on kyllä paljon parempi kun saa vihdoin taas syötyä järkevämmin. Ne kummalliset mieliteot ovat minulla tuntuneet jääneen siihen alkuraskauteen, mutta voihan tässä toki tulla vielä vaikka mitä betoseinän nuolemisen himoa. Eikä veriappelsiini sormisuolalla minusta nyt NIIN outo himo ole, mitä se kaikkien muiden mielestä tuntuu olevan :D

Nyt minä kömmin jokailtaisen muussatusta banaanista, pakastemustikoista ja kreikkalaisesta kaurajogusrtista tehdyn ”jäätelö”-mössöni kanssa peiton alle. Kertokaa te sillä aikaa vähän teidän raskauden aikaisista syömisistä, mikä teillä meni pahimman pahoinvoinnin aikana alas (jos sellaista oli), painon nousuista ja niistä hullunkurisista ruokahimoista!


21 Responses to “RASKAUSAJAN RUOKAVALIONI”

  1. Nina sanoo:

    Voin tosi pahoin ensimmäiset 20viikkoa mutta harvoin oksensin vaikka yökkäilin paljon. Mehukeitto ja tuorepuristettu greippimehu oli pelastajia. Kanaan tuli ällö joka kesti koko raskauden. Halusin paljon kotiruokaa lihapullia, nakki stroganifia, lasagnea jne. Karjalanpiirakoita ja vispipuuroa söin paljon. Vispipuuroon ei saanut laittaa liinaa maitoa koska muuten tuli oksu illalla hampaita pestessä
    Salmiakin himo oli järkyttävä, alin sitä salaa aina välillä Ja loppu raskaudessa söin sushiakin pari kertaa.
    Normaalisti tykkään ihan hana vedestä mutta raskaana piti saada kuplavettä ja capucchinoa joka aamu.

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Hei joo, greippimehua ostin pari kertaa ja se oli mustakin ihanaa kaikessa kirpeydessään ja happamuudessaan! Myös karjalanpiirakat ja visipuuro on ollut pitkään suosikki-listalla. Salmiakkia syöty täälläkin pari kertaa ”salaa” ja sushibowl jonka lohi oli kylläkin grillattua, mutta vain pinnalta..

  2. Pirre sanoo:

    Itse kärsin pahoinvoinnista noin rv20 asti. Kävin tiputuksessa ainakin neljä kertaa ja aina asiaa vähäteltiin jostain kumman syystä. Sain juotua mustikkakeittoa ja söin reissumiestä. Paino tippui enimmillään noin viisi kiloa. Ihmettelin kyllä vähättelyä, koska minulla on perussairauteen liittyen lääkitys, mikä ei myöskään pysynyt sisällä. Kehotettiin vain syömään suolakeksejä eikä ollut mitään asiaa naikkarille tai kättärille. Lopulta kuitenki selvittiin, terkkuja päivystyksen tympeille tädeille :-)

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Onpa tosi ikävä kuulla että tilaasi ollaan vähätelty! :-( Hyvä että olet silti päässyt tiputukseen edes välillä. Tosi ikävä kuulla, onneksi se on ohi! :-)

  3. Sv sanoo:

    B-vitamiini tabletti sekä foolihappo on auttanut omiin pahoinvointeihin ja jos unohdan ne raskaudessa niin olossa huomaa aika nopeasti ja alkaa pahoinvointi sekä itselleni pahin se väsymyksen määrä.
    Lasten hedelmäsoseet ja smoothiet on terveellisiä ja menevät pahoinvoidessa alas sekä nopeita ottaa käsilaukusta reissussa.
    Omalla kohdallani ikää pian 32v ja nyt ilmennyt viimisessä raskaudessa insuliini ongelma eli kroppani tuottaa liikaa insuliinia syöntiin nähden ja näin ollen sokerit on matalalla. Hypoglykemia. Näistä ongelmista johtuen vauva kasvaa liian nopeeta ja olenkin synnyttänyt ennakkoon. Lähes viisi kiloinen syntyi.
    Joudun siis syödä tasaisesti ja pientä sekä terveellisesti.

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      B-vitamiinin sanotaankin useasti helpottavan oloa, mahtavaa että se auttoi kohdallasi. Noita vauvaruonkia en olekaan muistanut, mutta maistuisi kyllä jääkaappikylmänä! :-)
      Nuo insuliini ja muut sairaudet ovatkin sitten jo ihan toinen juttu ja aiheuttavat varmaan paljon myös huolta. Onneksi niitä ja vauvan kasvua seuraillaan meillä tarkkaan :-)

  4. khk sanoo:

    Mä oksensin ja voin pahoin muistaakseni ensimmäiset 12 viikkoa. Ainoa ruoka joka mulle maistui oli kokkikartanon lohikeitto. Sen koommin en ole siihen sitten koskenutkaan. Olin myös ennen raskautta einesten vihaaja, mutta raskaana en syönyt juuri muuta kun ei vaan pystynyt.

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Tunnistan himon! Mulla oli yhdessä vaiheessa lisäksi kaupan lohikiusaus, en voi syödä sitä varmaan enää ikinä.

  5. Pautsi sanoo:

    Pahoinvointia oli mulla viikolle 12 saakka. Sen aikana maistui vain jäiset puolukat tai mustikat, vaalea kovakuorinen leipä, kaupan vispipuuro (mitä en ikinä aiemmin ollut syönyt), näkkäri ja greippi. Nyt oon viikolla 18 ja kaikki maistuu, varsinkin erilaiset salaatit, mihin on puristettu päälle paljon sitruunaa ja vähän oliiviöljyä ja suolaa myllystä.
    Nyt todettiin raskausdiabetes, joten tiukalle ruokavaliolle jouduin. Mikä tekee ihan hyvääkin. Pääsee ainakin sokerikoukusta eroon!

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Pakastemarjat, vaalea leipä, vipipuuro ja näkkäri tullut hyvin tutuksi täälläkin! :D Nyt kun omakin oksentelu on lähes loppunut olen myös voinut siirtyä enemmän taas salaatteihin, mikä on ihanaa. Olen myös yrittänyt syödä mahd vähäsokerisesti. Rakausdiabetes on toki inhottava, mutta toisaalta tuon ruokavalion noudattaminen tekee hyvää ja sen huomaa sitten myös raskauden jälkeenkin :-)

  6. Ballohedi sanoo:

    Sä oot upea! Kaikki raskaana olevat on! Hittoon painonnousu. (Ite en käy vaakalla, edes neuvolassa). Kyllä ne lähtee sitten kun on lähteäkseen. T. Mama viidelle ja graavista pahoinvoinnista myös kärsinyt :) tsemppistä!!!! Ps. Mikä on lattiamaalin värikoodi :D

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Jeee kiitos!!! <3
      Maalin sävy on paperi ja meillä olisi yksi avaamaton 9l purkki sitä jos kiinnostaa? :-)

  7. Anne sanoo:

    Ymmärrän tuskailusi, itse painin kuopuksen raskausaikana samojen ajatusten kanssa. Tuntui niin loputtomalta, odotella että paino vaan nousee ja nousee. Keho muutenkin poikkeustilassa, samaten pää, jota hormonit sekoitti.

    Mulla oli lähtöpaino silloin hieman mun normaalia painoa isompi, tai en oikeastaan edes tiedä, oli ehkä jopa 10kg.
    Oksentelin paljon ja ruokahaluni katosi kokonaan. Mutta silti mut otettiin painokontrolliin, koska olin paperilla ilmeisesti niin hälyttävän iso en oikeasti ollut. 161cm ja taisi olla 80kg. Painoa silloin, ja paasattiin syömisestä, en siis syönyt mitään ja ne ihmettelin mitä vedän, kun oon niin iso.
    Hyvin tahditonta ja harmillista oli mun hyvinvoinnille, sillä se lisäs vaan mun pahoinvointia henkisesti raskaana ollessa. (pelkäsivät pojan olevan iso, isänsä oli 4000g syntyessään, eikä ottaneet kuuleviin korviinsa, että miks poikakin voi olla iso) oli sitten syntyessään sen 3500g,

    Kaikki alkoi vana siitä, että en halunnut ekasssa neuvolassa mennä vaa’alle ja ilmoitin painoni ilmeisesti lähes 10kg pienemmäksi mitä se oli. Koska silloin hävetti, oli hieno raskas vuosi takana ja painoa oli kertynyt, osa toki turvotusta.

    Sori, nyt oli kyl vähä turha vuodatustuli sun jutusta vaan niin selkeä takauma.
    Tsemppiä sulle odotukseen ja parempaa vointia. Ja ihanaa loppu odotusta ja vauvan tuoksuista syksyä(oliko se syksyllä se LA:D)❤️

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Onpa ikävän kuuloista kohtelua ja paasaamista ollut, eihän tuollainen nyt auta mitään! Ja vielä ihan normaali pikkuinen vauva syntyi <3 !
      Aina saa vuodattaa ja tekee hyvää lukea jos muillakin on ollut samanlaisia kokemuksia :-)
      Ja kiitos, la loppukesästä :-)

  8. yök sanoo:

    4kk todella rajua oksentamista, jolloin kaikkea koitin, kaikkea oksensin. Vähänkin sokeripitoiset pahimmat, myös hedelmät ja mehut ym. toivat kauhean olon ja tulivat heti ulos. Vois kuvitella että vesi menis parhaiten jos oksettaa, mutta se oli pahin, etoi, tuli aina pois kaaressa..gatorade urheilujuoma oli jossain vaiheessa ainoa joka pysyi sisällä ja sai vähän suoloja ym.(se pysynyt kuulemma muillakin joilla todella vaikea pahoinvointi). Salaatit olivat kauheinta oksettaa, joten sitä söi mitä oli helppo oksentaa..pahoinvointi kesti koko raskauden, oksentelu satunnaisesti silloin tällöin loppuun asti, puolen vuoden kohdalla pahin helpotti ja monipuolinen ruoka maistui…

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Joo vesi on ihan pahin! Mä kanssa ostin pari kertaa Gatoradea, mutta sekin oli ällöttävän makeaa, hyvin siitä saa kuitenkin suoloja ja muita :-)

  9. Heidi sanoo:

    Mä oon 10.viikolla raskaana ja parhaiten uppoo just nyt kaikki mahdollisimman epäterveellinen: paahtoleipä oivariinilla, mehujäätelöt (ah!), karkki, banaanijogurtti ja lasten hedelmäsoseet. Tosi kylmänä. Normaali ruoka ei uppoa enkä oikein anna miehenkään tehdä mitään ruokaa, kun kaikki haisee niin pahalta. Raukkaparka syö siis vain eineksiä. Aiemmin söin tosi terveellisesti ilman mitään leipiä ja sokereita, joten pieni paniikki iskemässä, että kuinkahan paljon mä oikein lihon tämän raskauden aikana! Mä kun en edes oksenna, vaan kärsin vaan etomisesta ja huonovointisuudesta. Ja liikunnan harrastaminen on aika nollassa. Mulla kun on valmiiksi jo jonkin verran ylipainoa…

    Odotan vain innolla koska pääsisin normaalin ruoan pariin ja liikkumaan. Nyt ei vaan mitenkään jaksa (mistä tulee sätittyä itseä koko ajan, koska haluaisin antaa vauvalle paljon paremmat lähtökohdat).

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Mulla oli samoihin aikoihin just kausi kun pystyin syömään lähinnä just vaan kaikkea jäistä. Löysin kaupasta sellaisia ihania pieniä smoothie-puikkoja.
      Aika moni on sanonut että kun puolenvälin tienoissa alkaa olo yleensä helpottamaan niin silloin on helpompi syödä taas järkevämmin ja liikkuakin – myös omalla kohdalla. Toivottavasti sullakin!
      Ja yritä olla turhaan sättimästä itseäsi, tilanne on nyt tämä mutta muuttuu vielä paremmaksi :-)

  10. Mirt sanoo:

    Banaani ummettaa! Itse eikä kova mahainen lapsikaan pysty syömään yhtään banaania, kannattaa testata helpottaako vatsan toimintaan.

    • Minttu MAMI GO GO Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Niin joo totta, se voi olla. Pitää yrittää pysyä erossa siitä.. :D

  11. Elina sanoo:

    Oudoimmat mielihalut oli kai pinkit vanhaenglanninlakupyörylät (vain ne, enkä niitäkään voinut syödä koska olen keliaakikko, ja lakuhimokin helpotti kun ostin kerran pussin kamalia gluteenittomia lakuja), greippimehu ja Thousand Islands -kastikkeessa uitettu salaatti, mielellään samanaikaisesti nautittuna. Kana ja KAIKKI pähkinät kuvotti ekalla kolmanneksella, nyt tokalla saatan välillä ”vahingossa” yksin syödä 450 grammaa paistettua broileria kerralla ja pähkinät ovat muuttuneet neutraaleiksi. Lihanhimo on siis valtava tällä hetkellä. Mössömäiset perunaruuat, einekset kuten Saarioisten lihakeitto ja hernekeitto ovat maistuneet koko raskauden ajan. Normaalisti en syö ollenkaan perunaa, keittojantai mitään ”mössöä”. Rakkaudet hanavesi ja suklaa ovat vaihtuneet hapollisiin juomiin ja sipsiin. Leipää en ole saanut alas kuukausiin. Sen sijaan syön chiliä ja juon mustaherukka- ja viinirypälemehua kuin en olisi koskaan maistanut niitä aiemmin, parantuneen hajuaistin myötä haistan ja maistan niissä ihan uusia hedelmäisiä ja kukkaisia vivahteita. Samasta syystä tekee mieli punaviiniä.

    Oho, tulipa avautuminen :D Mutta muuten tosi samoilla linjoilla sun kanssa. Ekassa raskaudessa söin just sitä mitä alas meni ja vähän väliä, joskus ei tullut raskausvitamiinin syömisestä tai hampaiden harjaamisestakaan mitään. Nyt tokalla kolmanneksella on helppo syödä terveellisesti, koska elinikäinen makeanhimo on kadonnut ja tekee mieli salaattia ja kotiruokaa. Täysi olokin pysyy pitkään turvotuksen ja närästyksen takia, eli ei tule naposteltua. Mutta paino vaan nousee! Syyn huomaa vessassa konkreettisesti kun öhöm, ruuasta on selvästi otettu sen 3 viikon aikana KAIKKI talteen, mitä se siellä suolistossa tuntuu seikkailleen. Normioloissa laihtuisin tällä ruokavaliolla, etenkin kun lenkkeilen ja käyn salilla. Vain raskausjutut :D