MAALISKUUSSA

31/03/2018

Maaliskuussa

– Kävin kaksi kertaa kirjastossa
– Kävelin paljon keskuspuistossa
– Kuuntelin kolme äänikirjaa
– Ostin lennot kesäksi Espanjaan
– Tunsin jo selvästi vauvan liikkeet
– Maha kasvoi paljon
– Saimme tietää vauvan sukupuolen
– Ostin kotidopplerin, jolla voi kuunella vauvan sydänääniä
– Olin melkein kaksi viikkoa yksin poikien kanssa, Oskun ollessa laskettelemassa
– Maalasin Lundiaa
– En saanut juuri mitään aikaan kotona (purkamattomia laatikoita on edelleen)
– Oltiin poikien kanssa kaksissa kuvauksissa
– Söin aivan liikaa ulkona tai tilasin ruokaa kotiin
– Ostin liian kalliita asioita (kuten tonnin vaunut, ruokapöydän ja ne lentoliput)
– Join elämäni ekan ja vikan matcha-laten
– Kävin joogassa
– Hankin uusia äitiysvaatteita
– Testattiin ekaa kertaa meidän taloyhtiön sauna
– Minulla oli ikävä sokerointi-kokemus (olen kuulemma niin karvainen :D)
– Minulla oli myös hyvin kivulias sokerointi-kokemus (hitto että se tekee kipeetä raskaana ollessa)
– Sain komean mustelman sisäreiteeni
– Kävin hammaslääkärissä
– Hamstrasin vauvanvaatteita
– Itkin hormoonipäissäni milloin mistäkin
– Unohdin lompakon kolme kertaa kotiin
– Olin vielä päivittäin pahoinvoiva, mutta en enää oksentanut juurikaan
– Olin aika nuutunut ja jouduin nukkumaan päikkäreitä
– Hukuin sähköposteihin
– Melkein vietettiin bestikseni babyshowereita (miten kivaa saada vauvat samana vuonna!)
– Yritin syödä terveellisesti ja onnistuin siinä semihyvin
– Näin ihan liian vähän kavereitani
– Poltettiin ekaa kertaa meidän takkaa, se ei mennyt hyvin (piti repiä palovaroitin katosta)
– Istuin ekaa kertaa meidän parvekkeella
– Haaveilin jostain ihanista drinkeistä
– Olin innoissani kun aurinko lämmitti mielen lisäksi myös selkää


KIRJOJA KUUNNELLEN

29/03/2018

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – BOOKBEAT

Jos minuun törmää kadulla, voi olla aika varma että minulla on kuulokkeet korvilla. Aiemmin kuuntelin aina musiikkia, mutta nykyisin olen ihan totaalisen koukussa äänikirjoihin!

Kaikki alkoi itseasiassa siitä, kun mieheni Oscar on todella kova lukemaan. Hän lukee joka ilta sängyssä ennen nukkumaan menoa, mutta myös keskellä yötä. Huono-unisuuden vuoksi lähes joka yöhön kuuluu tunnin-parin lukemishetki. Aiemmin tämä ei haitanut minua yhtään, sillä nukuin kuin tukki. Nykyään, raskauden myötä, nukun paljon huonommin ja pienikin valo tai liikehdintä häiritsee untani.

Tähän ratkaisuksi Osku kuitenkin keksi äänikirjat. Aluksi hän kuunteli niitä puhelimellaan YouTuben kautta, mutta se oli vähän hankalaa, sillä silloin kännykän näyttöä ei voi sammuttaa, eikä puhelimella myöskään voi tehdä mitään muuta samaan aikaan. Lisäksi jos kuuntelun aikana nukahtaa, mikä on iltaisin oikeastaan se tarkoituskin, jatkuu kirja vaan eteenpäin ja oikeaa kohtaa on seuraavalla kerralla tosi hankala löytää.

Kuukausi takaperin saimme kuitenkin mahdollisuuden testata BookBeatiä ja nykyään sitä käyttää koko perhe. Yhden tilin saa nimittän jaettua viidelle eri mobiililaitteelle ja siltä löytyy myös lasten kirjoja. Ja kuten aiemmin mainitsin, jäin itse ekasta kerrasta ihan koukkuun.

Itse olen pienestä saakka rakastanut lukemista ja olin aikoinaan myös varsinainen lukutoukka. Kuitenkin aikuisuuden ja vanhemmuuden, työkiireiden, kotitöiden ja ihan vaan väsymyksen vuoksi lukeminen on viime vuosina jäänyt todella vähälle. Nyt onkin ollut ihana päästä takaisin sinne kirjojen ja kiinnostavien tarinoiden maailmaan – ja käyttää se aika hyödyksi ja vaikka siivota samalla.

Minulla onkin tapana kävellä joka päivä kun vien ja haen lapset koulusta. Matkassa kestää yhteen suuntaan puolisen tuntia ja siinä ajassa ehtiikin jo päästä kivasti kirjaan kiinni. Myös siivotessa kuuntelen nykyään kirjaa. Jos kirja on jännittävä, kuten viimeksi kuuntelemani Nainen Junassa, en pysty oikeastaan lopettamaan ollenkaan, vaan teen kaiken kuulokkeet korvilla.

BookBeat sovelluksena toimii tosi hyvin. Kirjoja voi etsiä perinteisen haun lisäksi myös genren mukaan ja kirjat voi lajitella eri filttereiden mukaan vaikkapa muiden kuuntelijoiden suositusten perusteella. Valikoima on laaja, sieltä löytyy niin klassikoita kun uutuuksiakin, suomeksi ja englanniksi. Kirjoja voi myös ladata puhelimeen, jolloin niitä voi kuunnella offline-tilassa myös ilman nettiä, vaikkapa reissussa rannalla makoillessa.

Mahtava toiminto sovelluksessa on myös se, että kirjan voi laittaa unitilaan. Eli illalla kuunnellessa voi määrittää että meneekö kirja paussille vaikkapa, 15, 30 tai 45 minutin päästä. Näin ollen oikean kohdan löytäminen seuraavalla kerralla on huomattavasti helpompaa jos on ehtinyt nukahtaa kesken kuuntelun. On myös hauska seurata että mitäs kirjoja muut parhaillaan kuuntelevat ja kuinka paljon niistä on kuunneltu.

On ollut ihana löytää tällainen maailma. Toki tykkään kuunella edelleen myös musiikkia tai katsella leffojakin, mutta etenkin tavallisessa arjessa nämä kuuntelukirjat toimivat tosi hyvin sen vuoksi, että samaan aikaan voi tehdä myös kaikkea muuta. Aluksi luulin että kuunteleminen vaatii todella tarkkaa keskittymistä, mutta todistetusti sitä voi tehdä kahvilassa lounaan äärellä, metsäkävelyllä sekä tiskokonetta tyhjentäessä. Välillä on toki ihana myös ihan vaan käpertyä sohalle viltin alle ja rentoutua samalla. Mutta ainakin tällaiselle ruuhkavuosissa rämpivälle tämä on ollut ihana juttu.

Teilläkin on nyt mahdollisuus testata BookBeatin äänikirjoja. Koodilla mamigogo saatte tämän linkin kautta ladattua kuukauden ilmaisen testijakson. Koodi on voimassa 31.5 asti ja se on tarkoitettu uusille käyttäjille. Voin todella todella lämpimästi suositella. Jos olette valmiita jäämään myös koukkuun.

Jos kaipaa jotain vähän jännittävämpää kuuneltavaa suosittelen tuota Paula Hawkinskin Nainen Junassa, Kauko Röyhkän kirjoittamalle teokselle Ville Haapasalon esimmäisitä vuosista Venjällä nauraa hörötön itskesni myös ja kuuntekin sen itseasissa päivässä – ihan älyttömiä juttuja ja kirjan nimi onkin Et kuitenkaan usko. Nyt kuuntelen parhaillaan Elina Ferranten Napoli-sarjaa. Osku on taas koukoussa Jo Nesbøn jännäreihin. Myös lasten kirjojen valikoima on mukavan laaja ja kirjaa on kiva kuunella vaikkapa rauhoittumistarkoituksessa.


IHONPUHDISTUKSEN IHMESIENI

28/03/2018

Ostin hiljattain paljon puhutun Konjac-sienen ja käyttänyt sitä lähes päivittäin kasvoille aamuin illoin. Itseasiassa minulla on aiemmin ollut jonkun suihkusaippuan mukana tullut, vartalolle tarkoitettu, sieni. Mutta en vielä sillon tiennyt että se oli sellainen, litteä muoto ja värittömyys hämäsivät. Nyt jälkeen päin ajateltuna, iho tuli sillä ihanan pehmeäski. Ja niin tulee tällä kasvosienelläkin!

Konjac-sieni on täysin luonnollinen ja siksi tietysti myös biohajoava. Se on peräisin korkeilla troopisilla alueilla kasvavan Konjac-kasvin juuresta. Juuresta suurin osa on vettä, mutta loput sen kasvikuidut sisältävät runsaasti ihonhoidolle välttämättömiä mineraaleja kuten sinkkiä, kaliumia, fosforia ja kuparia. Sieni on rakenteeltaan huokoinen ja ennen kastelua todella kova ja karhea, mutta sienen kuidut imevät itseensä runsaasti vettä, jonka jälkeen siitä tulee pehmeä käyttää kasvojen herkälle iholle. Sen verkkomainen rakenne kuorii ihoa, poistaa kuollutta ihosolukkoa sekä epäpuhtauksia ja jättää sen sileäksi ja kauniiksi.

Ensimmäinen käyttökerta sienen kanssa oli hieman hämmentävä – se nimittäin haisi aika voimakkaasti, ikäänkuin palaneelle. Haju tarttui myös kasvoihin ja leijali kylpyhuoneessa seuraavaan aamuun saakka. Nyt haju on mielestäni kadonnut kokonaan, vaikka Elvis kyllä muutama päivä sitten ihmetteli miksi poskeni haisee oudolle..

Sieniä on vähän erililaisia, erilaisille ihotyypeille. Sieniä näkyy yleensä muutamissa eri väreissä, mutta huomasin että eri valmistajien värit meinaavat myös eri asioita. Eli jos olet havainut ihollesi vaikka yhdeltä merkiltä hyväksi vihreän sienen, voi toisen merkin vihreä ollakin tarkoitettu erilaiselle ihotyypille.

Itse ostin oman sieneni messuilta, enkä enää muista sen merkkiä, mutta muistaakseni se oli tarkoiettu herkälle iholle. Myös rasvoittuvalle ja pintakuivalle iholle on usiemmin omat sienensä. Jos iho on kovin epäpuhdas, saattaa ihosta aluksi puskea kaikkea lika pois. Tätä ei kannata säkähtää, vaan jatkaa käyttöä – se vain kertoo että sieni toimii.

Kuiva sieni pitää siis kastella aina hyvin. Sen voi joko kastaa muutamaksi minuutiksi vesikulhoon, tai kuten minä, painella kevyesti vesihanan alla, kunnes sieni on kauttaaltaan pehmeä. Sientä voi käyttää ihan sellaisenaan tai meikinpuhdistusaineen kanssa. Itse pesen yleensä iltaisin aineella ja aamuisin ilman. Sieni on märkänä vähän limaisen tuntuinen ja se jättääkin iholle kolloidisen kalvon neutraloiden ihon pinnalla olevien epäpuhtauksien happamuutta. Kosteutta sitova kalvon ansiosta iho ei myöskään pääse kuivumaan, tai jo esiintyvä pintakuivuus helpottaa ja voiteetkin imeytyvät paremmin. 

Käytön jälkeen sieni on myös tärkeä huudella hyvin, mutta kiertävää liikettä kannattaa välttää, sillä muuten sieni hajoaa ennen aikojaan. Tarvittaessa pudistukseen voi käyttää saippuaa. Sieni kannattaa ripustaa kuivumaan ilmavaan paikkaan, näin se kestää pidempään ja pysyy hygieenisenä. Sienen käyttöikää voi myös pidentää keittämällä sitä muutaman minuutin ajan kiehuvassa vedessä, jolloin siitä tulee steriili. Sientä voi kuulemma myös säilyttää jääkaapissa, jolloin siihen ei pääse kasvamaan mikrobeja. Sieni kannattaa vaihtaa uuteen kahden, vähintään kolmen kuukauden välein ja se hävitetään biojätteen mukana.

Itselläni on ollut aina aika hyvä iho, nenän pieliin kerääntyy helpoiten epäpuhtauksia, mutta esimerkisi finnejä tai muita näppyjä minulla on tosi harvoin. Ihoni ei myöskään ole erityisen kuiva tai rasvoittuva, ainoastaan joskus vähän hekähkö voimakkaille hajusteille. Silti olen jo näin lyhyen käytön jälkeen huomanut, että sieni tekee iholleni hyvää. Iho tuntuu entistä sileämmältä, tasaiselta ja jotenkin ihanan raikkaalta.

Ehkä vähän hassua että olen löytänyt sienen vasta nyt, mutta pahempi myöhään kun…. Onko Konjac-sieni jo muille tuttu?