RASKAUSAJAN KOSMETIIKKA

23/02/2018

Saatuani tietää olevani raskaana sain viimein myös aikaiseksi toteuuttaa sen mitä olin jo suunnitellut pitkään, eli vaihtaa ihan kaiken kosmetiikkani luonnonkosmetiikkaan. Siirtymä oli siinä mielessä helppo, että iso osa käyttämästi kosmetiikasta oli jo luonnonmukaista, mutta esimerkisi meikkipussista ja hiustenhoitotuotteista löytyi enemmän synteettisiä kun luonnollisia puteleita. Sainkin teiltä tosi paljon vinkkejä hyviin ja toimiviin tuotteisiin, ne löytyvät tämän postauksen kommenteista.

Myöskin kolmatta lastaan odottava, Kotitalouskriisi-blogin Maria, kirjoittikin myös tästä samasta aiheesta, jota itsekin olen tässä alkuraskauden aikana ihmetellyt. Nimittäin siitä, että neuvolassa kyllä annetaan paksut nivaskat ohjeita ja kieltoja rakausaikana vältettävistä ruoka-aineista, mutta vältettäväistä kemikaaleista siellä ei puhuta mitään. Oman kuulemani perusteella myös neuvoloiden tietämyksessä vaikkapa raskaudenaikaisesta hiusten värjämisestä tai aurinkovoiteiden olisi parantamisen varaa.

Iholle levitettävät synteettiset aineet voivat imeytyä verenkierron kautta sikiöön saakka ja imetytyvien aineiden määrähän riippuu levitettävän iho-alueen suurudesta ja esimerkiksi siitä, onko ihossa haavoja. Isoja alueita esimerkiksi rasvatessa, imetyvien kemikaalien määrä on jo huomattava. Lisäksi raskauden aikana ihon pintaverenkierto usein lisääntyy, jolloin iholta voi imeytyä vielä entistä tehokkaammin aineita verenkiertoon. Toki kemikaalit voivat siirtyä kehoon myös hengitettynä vaikkapa hajuvesistä. Synteettisessä kosmetiikassa olevat haitalliset aineet voivat vaikuttaa negatiivisesti esimerkisi lapsen kehitykseen sekä hormonitoimintaan. Aika hurjaa ettei tästä puhuta neuvolassa mitään!

HUSin sivuilla kuitenkin aiheesta löytyy teksti, jossa kehoitetaan välttämään liikaa tai turhaa kemikaalikuormaa raskaana ollessa. Erikseen tekstissä suositellaan käyttämään aurinkovoiteta sekä itseruskettavia tarvittaessa ainoastaan pienille iho-alueille, kuten kasvoille. Itse en silti käyttäisi muita kun fysikaalisia voiteta ja välttäisin näitä (ihan myös muutenkin) kokonaan. Lisäksi rakennekynsien laittoa ei suositella raskausaikana ollenkaan.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että välttäviä kemikaaleja on myös muissakin tuotteissa. Haitallisesti hormonitasapainoon vaikuttavia meikkiaineita ovat esimerkiksi ftalaatit, parabeenit ja bisfenoliyhdisteet. Nämä kemialliset aineet, jotka toimivat kuten estrogeenihormoni, voivat aiheuttaa poikalapsille sukuelinten epämuodostumia, heikentynyttä hedelmällisyyttä ja kiveskasvaimia.

Turvallisinta onkin käyttää ainoastaan tarpeellista kosmetiikkaa ja tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän ainesosia ja ylimääräisiä kemikaaleja. Myös turvalliselta tuntuva tuoksuton apteekkikosmetiikka voi sisältää haitallisia, mm syöpään yhdistettyjä, parabeeneja, joten siityminen täysin luonnonkosmetiikkaan tuntuu ainakin itselleni turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Omassa kaveripiirissä on jo muutaman vuoden näkynyt trendi, ettei hiuksia myöskään värjätä raskausaikana. Ja esimerkiksi Tanskassa hiusten värjäämistä raskaus -ja imetysaikana suositellaan välttämään kokonaan (samalla kun siellä annetaan lista kaikesta vältettävästä kosmetiikasta). HUSin siuvuilta löytyy myös osio hiusten värjäämisestä. Tekstistä ilmenee, että myös hiusten värjäämistä kannaattaa varmuudeksi välttää, mutta että esimerkisi hiusten raidoittaminen niin ettei väriaine kosketa päänahkaa on ok. Kemikaalit eivät voi imetytyä pelkän hiuksen kautta. Itse sain tästä kuitenkin entistä enemmän varmuutta jatkaa oman värini kasvattamista. Eli elokuun puolestavälistä jatkunyt värjäättömyys jatkuu vielä ainakin imetyksen loppuun saakka.

Niin ja tosiaan on hyvä muistaa rajoittaa kosmetiikan käyttöä myös vielä imettäessä, sillä yhtälailla kemikaalit voivat siityä lapseen maidon kautta. Saattaa kuulostaa hankalalta, mutta siirtymällä kokonaan luonnonkosmetiikkaan ei tarvitse näitä miettiä. Samoin käytän myös lapsille turvallisia luonnonkosmetiikkatuotteita. Ja kaikkea kohtuudella.

Luonnonkosmetiikan puhutaan aina välillä olevan synteettistä kosmetiikkaa allergisoivempaa. Itse hyvin herkkähipiäisenä olen saanut yliherkkyyksiä ainoastaan esimerkiksi synteettisistä hajusteista, mutta en koskaan luonnonkosmetiikasta – vaikka paljon erilaisia tuotteita olenkin testaillut. Kannattaa ehkä etenkin raskaana ollessa kuitenkin aloittaa varoivaisesti, käyttää tunnettuja merkkejä ja testailla niitä aluksi vain pienelle alueelle.

Itse toivoisin että mahdollisiman moni kyselisi myös näistä asioista neuvolassa. Ehkä sitä kautta myös turhista kemikaaleista varoittaminen neuvoloissa yleistyisi ja ennenkaikkea asia tulisi parempaan tietoisuuteen.


BLOGIKUVAT ENNEN JA NYT

22/02/2018

Kaupallinen yhteistyö Olympus

Postauksen lopusta löydät ihan huippuhyvän vaihtotarjouksen (150-300 eur alennus) ostaessasi Olympuksen OM-D E-M10 Mark III -4K-järjestelmäkameran, mutta ihan aluksi kerron vähän omaa taustaani blogikuviin ja kuvaamiseen liittyen.

Kun aloitin bloggaamisen reilu seitsemän vuotta sitten, olivat kuvat heti tekstin lisäksi myös suuressa osassa. Tai suuressa osassa siinä mielessä, että halusin jokaisessa postauksessa olevan kuvia. En aluksi juurikaan panostanut niiden laatuun, eikä minulla ollut mitään kunnon vehkeitäkään. Mutta pikkuhiljaa huomasin tykkääväni valokuvaamisesta aika paljonkin ja halusin saada kokoajan parempia ja parempia kuvia.

Ja niin ajatteli moni muukin, samoihin aikoihin nimittäin Suomessa blogien kuvien taso nousi huimasti. Visaaalisuus alkoi korostumaan blogeissa ja niihin todella panostettiin. Aiemmin vaikkapa muotiblogeista tutut, kaupan sovituskopin peilin kautta otetut päättömät kuvat poistuivat ja tilalle tuli ammattivalokuuvajan tasoisia asukuvia.

Minä olen aina lähinnä kuvaillut vain arkeamme, lapsia, meidän menoja ja kotiamme. Kuvat lapsista ovat minulle kuitenkin tärkeä muisto ja niihin on ihana palata aina uudestaan ja uudestaa. Siksi tykkään myös että kuvat ovat laadultaan hyviä.

Jossain vaiheessa päivitin kännykkä -ja pokkarikuvat kaverilta ostamaani järjestelmäkameraan. Kuvien laatu parani aimo harppauksen, vaikka en varmaankaan ensimmäiseen vuoteen osannut käyttää kameraa ja kuvasin vain automaattiasetuksella. Pikkuhiljaa kuitenkiin järkkärin toiminta ja asetukset alkoivat valkenemaan, ja kun sitten sain käsiini mikrojärkkärin, oli se menoa. Pienikokoista kameraa oli mukava kuljettaa mukana ja silloin kuviakin tuli räpsittyä entistä enemmän. Ja mitä enemmän kuvasin, sitä enemmän kehityin.

En ole oikein ikinä innostunut kuvankäsittelystä, sillä minulla ei vaan riitä kärsivällisyys (tai aika) enää kaiken muun lisäksi sellaiseen. Siksi minulle tulikin nopeasti tärkeäksi se, että jo kuvausvaiheessa kuvassa olisi suurimmaksi osaksi kaikki kunnossa. Että kuva olisi suorassa, rajattu oikein ja valotus kunnossa. Tällöin kuvan jälkiedointiinkaan ei mene paljoa aikaa.

Ja juurikin nuo yllämainut asiat ovat sellaisia jotka tekevät mielestäni onnistuneen kuvan. Eli valotus ja rajaus sekä toki asettelu. En juurikaan mieti kun kuvaan, näen vain että onko kuva mielestäni toimiva vai ei. Itselleni on äärimmäisen tärkeää kuvata pelkässä luonnonvalossa, lisäksi kuvattavan kohteen takana ei saa mielellään olla mitään häritsevää ja huomiota pois vievää. Vuosien varrella myös oma sisustusmakuni on kehittynyt entistä selkeämpään suuntaan, joka toki näkyy sitten myös selkeytenä kuvissa.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten blogit ovat muuttuneet entistä enemmän aikakausilehtimäisemmäksi ja että bloggaajat tuntuvat nykyään elävänsä blogiaan varten eikä päinvastoin. Yksi syy tälle varmaankin on se, että bloggaajien kuvaustaito sekä visuaalinen silmä on kehittynyt, laitteet ovat parempia ja editointiohjelmat ilmaisia ja helppoja käyttää. Itse henkilökohtaiseti tykkään mielummin katsella kauniita kuvia eikä kuvien stailaaminen haittaa minua. Kyllä minäkin mielummin katan aamupalan kauniisti jos siihen on vain aikaa. Meillä kuitenkin se aamupala aina myös syödään ja tykkään ottaa ottaa kuvia myös niistä hetkistä kun lapsilta on tippunut puuroa pöydälle ja joissa pahalle vihersmoothielle irvistellään. Arjen kuvaaminen kauniisti, juuri itselleni kehittyneellä tyylillä onkin se juttuni.

Luottokamerani on jo vuosia ollut Olympuksen OM-D E-M10 mikrojärkkäri. Meiltä löytyy nykyisin myös PEN, joka on irrotettavan salamansa takia ihan hitusen pienempi ja toimii silloin kun pitää pakata mahdollisimman kevysesti tai sitäkin useammin kakkoskamerana lasten kaulassa. Tykkään kuitenkin vähän enemmän OM-D E-M10:stä, sillä se on hitusen ammattimaisempi ja siinä on mielestäni paremmat ja helpommat säädöt. Suosittelen tätä helppokäyttöistä kameraa niin ihan aloittelijoille kun ammattimaiselli kuvaajillekin. Mona kameroista olen tsestannut, enkä itse halua käyttää enää mitään muuta.

Hyvään kameraan sijoittaminen kannattaa ehdottomasti jos oman arjen tallentaminen tai vaikka oman blogin kuvien tai videoiden laadun parantaminen kiinnostaa. Olympuksen OM-D E-M10 on omasta mielestäni ihan paras kamera, sillä se sopii moneen eri tarkoitukseen ja on ihanan kevyt ja pieni kuljettaa mukana, siihen saa paljon erilaisia linssejä, kuvanlaatu siinä on ihan huippuluokkaa, sitä on helppo käyttää, siinä on wifi jolla kuvat saa helposti siirrettyä puhelimeen ja kaikenlisäksi kamera on mielestäni tosi nätti.

Jos olet kiinnostunut kehittymään kuvaajana ja halukas päivittämään vanhan kamerasi OM-D E-M10 Mark III R KIT -järjestelmäkameraan, saat nyt vanhasta kamerastasi vaihtohyvityksen Olympus Shopista 15.3.2018 saakka. Vaihtamalla PEN-kameran kalusteineen saa 300€ ostohyvityksen tai mistä tahansa vanhasta kamerastasi 150€ vaihtohyvityksen. Tosi hyvä diili, sillä vaihtoon voi viedä vaikka ikivanhan pokkarin, eikä kameran merkillä ole väliä.


HIIHTOLOMALLA

19/02/2018

Terveisiä Tahkolta! Instagram story-seuraajat ovatkin päässet kurkistamaan meidän hiihtolomareissuamme jo muutaman päivän aijan – Ja kannattaa seurata jatkossakin, jos aurinkoiset ja lumiset maisemat, punaiset posket, hassut tanssimoovit ja ylipäätään meidän perheen yleinen hassuttelu kiinnostaa.

Lähdettiin matkaan aikaisin lauantai-aamuna ja poikettiin samalla hauskassa jääpuistossa sekä Kuopiolaisessa muikkuravintolassa. Peillä noin 500 kilometrin päässä Tahkolla oltiin 7,5 tuntia myöhemmin. Ei tuntunut yhtään niin pitkältä matkalta hyvässä seurassa. Tai sitten kolmio-matkapahoinvointilääke sai vain ajantajuni hämärtymään.

Kaapo ja Elvis eivät ole ikinä olleet suksilla, joten meitä aikuisia (ja varmaan lapsiakin) etukäteen vähän jännitti että mitähän tästä sitten tulee. Rinteeseen oli nimittäin tarkoitus mennä päivittäin.

Eilen pojat sitten saivat ekaa kertaa sukset jalkaansa ja sehän oli ihan menestys! Molemmat hiffasivat homman nopeasti ja mikä parasta, tykkäsivät siitä. Pian he jo painelivat yksin mäkeen. Molemmat ehkä omasta mielestäni jopa vähän liian pelottomasti.

Tänään heillä alkoi neljä päivää kestävä laskettelukoulu, jonne he juuri jäivät seuraavaksi kolmeksi tunniksi kuudentoista muun pikkuisen kanssa. Kaikki muut siis ovat rinteessä kun minä tulin hetkeksi mökille hörppimään kuumaa teetä ja palauttelemaan tuntoa takaisin varpaisiin.

Olen itse lasketellut ehkä kymmenen vuotta sitten, enkä nytkään uskalla mäkeen kaatumisvaaran takia. Ehkä kuitenkin murtsikkaa joku päivä! Olisi kyllä mahtavaa päästä tuonne ylös rinteen päälle, siellä on ihan järjetön määrä lunta ja varmasti ihan henkeä salpaavan hienot maisemat. Kuitenkin melko mukavuudenhaluisena ihmisenä tämä mökin ikkunasta rinteeseen katseleminen sopii itselleni myös ihan vallan mainosti. Tuolla ulkona on nimittäin KYLMÄ.

Vaikka itse tosiaan olen enemmän sellainen simailen mielummin coctailia uima-altaan reunalla-tyyppi, niin tällainen koko perheen talviurheilureissu on myös tosi kiva enkä yhtään panisi pahaksi jos tästä tulisi jokavuotinen perinne. Voin ihan hyvin istua myös viikon after skissä höppimässä kuumaa minttukaakaota :D Ja on tuossa joku Spakin vieressä.

Oletteko te jossain hiihtolomareissa tai mitä suunnitelmia muilla on hiihtoloman ajaksi?