KUINKA PALJON HARRASTUKSIA
LAPSELLA PITÄÄ OLLA?

1/12/2016

Processed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetimageProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 preset

Minulta on viime viikkoina kysytty erikoisen monta kertaa sama kysymys, ”mitä teidän pojat harrastaa?”. Vastaukseni on joka kerta on ollut yhtä epämääräinen, ”no ööh, ääh, siis ei ne sillai mitään säännöllistä just nyt, mutta kyllähän ne vähän kaikkee”.

Me emme elä kovinkaan säännöllisen rytmin elämää, emmekä ole myöskään kokeneet, että kovin säännölliset menot siksi sopisivat meille. Riittää kun saadaan lapset päiväkotiin ja kouluun oikeaan aikaan, syödään ja mennään nukkumaan samoihin aikoihin. Kaikki muu elämä siinä ympärillä saattaa joka päivä olla aivan erilaista. Oikeastaan liika suunnittelu ja menojen aikatauluttaminen pitkän ajan päähän ahdistaa jopa.

Kun Kaapo ei viime keväänä mahtunutkaan haluamaansa jalkapallojoukkueeseen se toki harmitti, mutta samalla olin vähän helpottunut. Sen lisäksi, että minua etukäteen hirvitti ajatus pari kertaa viikossa olevista treeneistä, en uskonut myöskään silloisen eskarilaisen olevan valmis moiseen.

Olimme edellistalvena käyttäneet poikia tanssitunneilla. Ja sinnekin tiettyyn aikaan, tiettynä päivänä selviytyminen oli välillä aikamoisen työn ja tuskan takana. Sitä harrastusta olisimme mielellämme jatkaneet, jos vain tunneilla käyminen olisi ollut joustavampaa. Eli vaikka että viikossa olisi ollut kolme eri vaihtoehtoa, jonne sitten mennä.

Nyt taas tuon ekaluokan alkamisen jälkeen nämä illat ollaan pyhitetty ihan kotosalla oloon. Sen verran voimille tämä ihan uudenlainen arki on ottanut. Viikonloppuisin taas on ollut ihana vain viettää aikaa yhdessä. Kaapo on ollut todella väsynyt, uuden harrastuksen aloittaminen olisi tuntunut olevan vain liikaa.

Välillä olen miettinyt, että olenko nyt kauhean huono ihminen, enkä tarjoa tarpeeksi virikkeitä lapsille. Toisaalta olen sitä mieltä, että eivät tämän ikäiset lapset välttämättä tarvitse säännöllistä harrastusta. Sillä kyllähän me kaikenlaista kuitenkin tehdään. Pojilla on soittimia, he piirtävät ja maalaavat paljon, pelaavat ulkona ja sisällä, kuunnellaan musiikkia, käydään museoissa, uimassa ja lisäksi kaikki päiväkodissa, koulussa ja iltapäiväkerhossa tehtävät jutut. Kuulostaa minusta ihan hyvältä.

Keväällä olisi kuitenkin tarkoitus saada Kaapo sitten vihdoin sinne futikseen. Elvis puolestaan haluaisi alkaa harrastamaan jääkeikkoa (apua) ja taidekerhoa. Kauhulla odotan jo sitä roudaamista, aikatauluttamista sekä kentän ja kaukalon laidalla seisomista. Mutta se kaikki sitten vasta ensi vuonna.

Harrastetaanko teillä ja jos niin miksi, mitä ja kuinka usein? Ja sama kysymys jos ei, eli miksi ei? Onko joku muukin saanut harrastamattomuudesta huonoja-omatuntoja, vaikka tietäisikin sen olevan oikea päätös?

Ps. Eikös olekkin aivan ihana Elviksellä kuvissa oleva asu? Saatiin se ja kengät eilen Mini Rodinilta. Se on heidän yhteistyömallistostaan Adidaksen kanssa. Yhteistyö kestää vuoden ja tämä oli siis vasta ensimmäinen julkaisu siitä. Kaikki puvut taidettiin muuten myydä loppuun ihan hetkessä. Tuttuun Rodini-tyyliin, vaatteet ja kengät on valmistettu luomupuuvillasta sekä kierrätysmateriaaleista.


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

5 Responses to “KUINKA PALJON HARRASTUKSIA
LAPSELLA PITÄÄ OLLA?”

  1. Typy sanoo:

    Meillä poika kohta 7v. käy kerran viikossa Tarzan kerhossa, vai onko se jo siirtyny harrastevoimisteluks en oo varma, mut 4-vuotiaasta saakka siis. Aikoinaan ilmoitettiin koska tykkäs kauheesti kiipeillä ja temppuilla niin se on semmoista telinevoikka pohjaista leikin ym. Varjolla…. On tykänny ja nyt siis 3-vuotta käyny ja aina ihan innoissaan lähtee. Käynyt myös uimakoulussa tän syksyn ihan vaan että sais varmuutta vedessä koska ollut tosi arka. Kesän kävi jalkapallossa kun jumppa oli tauolla mutta se oli semmosta taistelua että…. Koulun ku alottaa niin pidetään vaan jumppa koska se tuntuu olevan hänen juttunsa kun nauttii siitä. Uiminen loppuu tän vuoden lopussa. Tyttö 3v lähtee varmaan myös kokeilemaan satujumppaa kevään aikana lun niin kovasti haluaa saa nähdä mitä siitä tulee! Ja me siis käydään molemmat vanhemmat vuorotyössä joten melkosta järjestelyä on! ja jos tuntuu ettei jaksa ehdi tai tulee rankka viikko niin sit jää välistä treenit!

  2. Minna sanoo:

    Minusta tuo teidän harrastamatyomuus kuulostaa hyvältä! Vietätte kuitenkin niin aktiivista elämää, että ei tuossa harrastuksia tarvita. Meillä 9- ja 10v pojat pelaavat futista ja säbää. Mies valmentaa säbää ja futikseen meillä on kolmen perheen toimiva kimppakyytiverkosto. 6v tyttö halusi aloittaa futiksen ja sai luvan. Hän on eskarissa vain aamupäivät, joten futis kerran viikossa on mielestämme ihan ok. Jos hän olisi kokopäiväisesti hoidossa, niin tuskin saisi/jaksaisi harrastaa. 3v tytöllömme ei ole vielä omaa harrastusta eikä kiirehditä asian suhteen. Koko perhe kävimme vauva/perheuinnissa 10v. Ihana harrastus ja yhteistä tekemistä, mutta lopetimme viime keväänä. Lapsilla on jo niin paljon säännöllisiä harrastuksia, että ei vaan jaksettu.

  3. tupu sanoo:

    njääh!.. ittelläni on 10vuotias tyttö ja kohta 6.v poika.Tyttö harrastaa koulussa kokkikerhoa muuten ei oo mitään harrastusta.Tytöllä ei ole mielenkiintoa lähteä harrastuksiin vaikka montaa on kokeillu..ja lapsen omasta halusta ja innosta sen harrastamisen pitääkin lähtee.Tällä hetkellä riittää se että on kavereita joiden kanssa ulkona voi leikkiä. Meidän 6.v pojalla ei ole harrastuksia vielä ollenkaan ja jos jostain nyt innostuu niin toki viedään mutta pakko ei ole.

  4. tupu sanoo:

    ja edelliseen vielä lisään että on kuitenkin monia asioita joita voi tehdä ihan omassa pihassa tai kotona :) kyllä meillä käydään kuitenkin luistinradalla ja liikutaan muutenkin monipuolisesti.Muistan itse lapsena harrastananeeni sen takia maalaamista että saisin kavereita (tämä siis jo 12.v) koska olin ujo ja hiljainen mutta lopulta se tuntu enemmän että on ”pakko mennä” kun omalta valinnalta..

  5. Aksun äiti sanoo:

    Meidän yhdeksänvee poika harrastaa viidettä kautta jääkiekkoa, neljättä kautta jääpalloa ja neljättä talvea salibandya ja viidettä vuotta jalkapalloa. Hän tykkää, että on monta harrastusta, eikä ole halunnut vielä lopettaa noista mitään, vaikka selvähän se on, että harrastukset menevät pahasti päällekkäin. Tuossa iässä kun harrastuskertoja ja pelejä on 2 – 6 per laji joka viikko eli noin 12 – 14 kertaa viikossa. Harkoissa ja peleissä käydään yleensä 5 – 7 päivänä viikossa, ehkä kerran viikossa kahdet harkat per ilta. Koulupäivät ovat kolmasluokkalaisella vielä aika lyhyitä, eikä läksyihin taida mennä kuin max. 5 – 10 minuuttia per päivä, joten ehtii hyvin olla kavereiden kanssakin ja käydä vapaa-ajalla mäenlaskussa, uimassa, kiipeilemässä tai keilaamassa jonkun kaverin kanssa. Kavereita toki on harrastuksissakin. Lukemiselle yms. on myös aikaa päivittäin. Meillä on vain yksi ”kuskattava”, eikä itsellä ole ”aikaan sidottuja” harrastuksia, 1 – 2 kertaa viikossa käyn kuntosalilla. Tämä on todennäköisesti viimeinen talvi, jona poika pelaa jääkiekkoa, se on nimittäin kaikista eniten aikaa vievä ja sitovin laji (ei vielä kallein kuitenkaan, mutta 10-vuotiaasta jääkiekko kallistuu huomattavasti). Poika on käynyt kaiken muun ohella alkeis- ja jatkouimakoulut, käynyt parina kesänä pesäpallokoulua, kokeillut yleisurheiluharrastusta ja pelannut kavereiden kanssa paljon erilaisia pallopelejä, mm. tennistä ja korista. Meidän poika ei ole koskaan ollut kiinnostunut legojen rakentelusta, piirtämisestä, askartelusta tms., varmaan aika luonnollista näin, kun itsekin olen aina ollut enemmän kiinnostunut urheilusta ja ennen kaikkea pallo- yms. peleistä.