SYNTTÄRIMATKA KROATIASSA

24/08/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Jos ihmettelette miksi blogissa on ollut viime päivinä niin hiljaista, niin tässä syy! Viime perjantaina koitti nimittäin odotettu lähtö kolmikymppismatkalle! Matkakumppanitkin ehtivät vaihtua ennen lähtöä eikä itse reissuakaan oikein ehditty suunnittelemaan. Vaikka aluksi suunnittelemattomuus hirvitti, on se ollutkin ollut aika kivaa. Ollaan nimittäin voitu ihan ex-tempore puuhailla mitä mieleen on juolahtanut.

Itseasiassa perjantaina lentokentällä tavatessamme, puoli tuntia ennen koneen lähtöä, vasta varasimme majoituksen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi. Saapuessamme Splitin lentokentälle ja bussissa matkalla kaupunkiin en ollut vielä ihan vakuuttunut matkakohteesta. Mutta  siitä saakka kun pääsimme satamaan ja vanhaan kaupunkiin, en ole voinut olla huokailematta kaiken kauneudelle.

Jo ekana päivänä tutustuimme todella moneen uuteen ihmiseen, niin paikallisiin kun muihinkin turisteihin. Suomalaisia täällä on ollut aika vähän ja Australialaisia sitten senkin edestä! Lauantaina kiertelin kaunista Marjanin puistoa uuden paikallisen kaverini kanssa, ihailin kaupukia ja merta yläilmoista, kävin kasvitieteellisessä puutarhassa ja törmäsimme myös maailman söpöimpään aasiin.

Sunnuntaina hyppäsimme laivaan kahden reissussa tapaamamme suomalaisen kanssa. Laivalla sitten taas tutustuimme kaikki Australiasta ja Norjasta tuleviin ystävyksiin. Seilasimme yhdessä Hvarin saarelle jossa etsimme sitten taas majoituksen tuleviksi öiksi. Jäimme upeista rannoista ja bileistään tunnettuun Hvar Towniin. Täällä on turistikausi kuumimmillaan, mutta löysin siitä huolimatta meille aivan uskomattoman ihanan asunnon Air bnb:n kautta. Asunnosta oli iso parveke, josta näki suoraan kaupungin keskustaan ja merelle. Ihan mieletön paikka! Täällä ollaankin sitten tustustuttu vielä enemmän uusiin ihmisiin ja syöty, juotu ja tanssittu yhdessä. Viime yönä matkasimme venetakseilla vielä läheiselle Carpe Diem saarelle ihan mielettömän upeisiin teknobileisiin. 

Tänään meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa, mutta kaiken juhlimisen vastapainoksi ajattelimmekin pitää lepopäivän ja pitää taon myös reissaamisesta. Otimme aivan rannalta hotellihuoneen ja nukuimme päikkärit aaltojen säestäessä taustalla. Huomenna joko menemme takaisin Splittiin, Barcan saarelle tai veneellä toiselle puolelle tätä samaista Hvaria.  Muutama päivä siis vielä matkaa jäljellä!

Kauneuden lisäksi myös ihmisten ystävällisyys on yllättänyt. Kroatia ei turhaan ole tämän hetken kuumin matkakohde, täällä on vaan todella todella upeaa. On ollut ihana ollut tustustua myös kaikkiin näihin ihmisiin. Ollaan saatu kutsuja uusien ystävien luokse niin New Yorkiin, Caribialle, Norjaan, Aurstraliaan kun Espooseenkin.

Ja mitä siihen kolmikymppisyyteen tulee, on tämä(kin) reissu varmistanut sen, ettei vanhenemisen tai ”aikuistumisen” tarvitse olla tylsää 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KYLMÄUUTETTU MANTELILATTE

18/08/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Minua pyydettiin mukaan Indedaysin ja Blue Diamondin kampanjaan jakamaan muutama resepti, jossa käytetään yhtenä osana mantelimaitoa. Tiesin heti mitkä kaksi reseptiä haluan teille jakaa ja molemmat näistä ovat itseasiassa juomia! Toinen resepti, lämmin terveysjuoma, on tulossa sitten ensi viikolla. Ensin tämän kesän lempparini.

Olen ollut jo vuosikausia kahvin ystävä ja muutaman vuoden erityisesti mustan kahvin juoja. Tänä kesänä kuitenkin hurahdin kylmään kahviin. Tarkemmin sanottuna kylmäuutettuun sellaiseen. Cold brew kahvia tehdään nimensä veroisesti siis uuttamalla kahvia kylmässä, tai oikeastaan huoneenlämmössä, päivän ajan. Maultaan se eroaa hieman kuumalla vedellä uutetusta kahvista. Riippuen tietysti kahvilaadusta, mutta kylmäuuttamalla kahvin maku on hyvällä tavalla kitkerämpää, vähän jopa suklaisaa. Ja kahvi on tällöin myös paljon vahvempaa.

Ja vaikka olen tosiaan mustan kahvin juoja, jääkahvi kuuluu mielestäni juoda maidolla. Mutta ei millä tahansa maidolla, vaan mantelimaidolla. Olen muutaman vuoden aikana maistanut vain pari kertaa lehmän maitoa, enkä vain tykkää sen mausta tai koostumuksesta ollenkaan. Puhumattakaan ettisestä puolesta. Erilaisia kasvismaitoja testaillessa, koko perheemme suosikiksi onkin noussut mantelimaito. Aika vähän maitoa nykyisin missään käytetään, mutta välillä vaikkapa kaakaoon, myslin joukkoon tai juuri vaikka jääkahvin sekaan sitä ostetaan.

Mantelimaidosta kun saa samalla manteleiden terveellisiä rasvoja sekä kalsiumia ja mielestäni se vaan maistuu myös parhaalta. Lejos Blue Diamondin Almond Breeze -mantelimaitotuotteet ovatkin muuten saaneet useissa makutesteissä parhaat tulokset. Maitoja löytyy kolmea erilaista: makeuttamaton, Orginal sekä Barista Blend. Itse valitsinkin tähän kahvireseptiin tuon vaaleanpunaisen, eli makeuttamattoman version. Jos tykkää kermaisemmasta ja tilaa yleensä lattensa punaisella maidolla kannattaa kokeilla myös tuota Barista Blendiä. Tai jos on makeamman ystävä Orginal maistuu ehkä silloin paremmin. Mutta meille, jotka haluamme maistaa kahvin aromin kunnolla, tämä makeuttamaton on paras!

COLD BREW ALMOND LATTE

Tarvitset:
220g / 12 kahvimitallista karkeajauhettua kahvia (tavallinen sudatinkahvikin käy myös)
6 dl vettä
pressopannu tai suljettava pullo
suodatinpaperia
Blue Diamond Almond Breeze mantelimaitoa
jäitä

Mittaa kahvi ja kylmä vesi pressopannuun tai muuhun suljettavaan astiaan. Hauduta kahvia joko 14 tuntia huoneenlämmössä tai noin 20 tuntia jääkaapissa. Suodata kahvinporot hyvin pois. Laita lasiin noin 2/3 kahvia, jäitä ja loput maitoa (tai oman maun mukaan). Halutessaan kahvin joukkoon voi lirauttaa vähän myös makusiirappia. Nauti iltapäivän herkkuna tai aamun pisistyksenä!

Vinkki! Voit myös jäädyttää kahvia jääpalamuoteissa ja laittaa tavallisten jääpalojen sijasta, tällöin kahvi ei laimene kun jäät sulavat 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

POIKIEN HUONEESTA

18/08/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Kun viime viikolla esittelin hieman omaa huonettani, jonka laittamista olen saanut vihdoin vähän eteenpäin, tajusin, ettei poikien huonekkaan ole kuvissa kauheasti vilkkunut. Sen sijaan, että minun huoneeni jäi kesken vain aikataulullisista syistä, poikien huone on jo pidempään ollut hyvin hyvin askeettinen ihan tarkoituksella. Taulut eivät odota seinälle pääsyä sen takia, etten olisi ehtinyt. Vaan siksi, että valkeat puhtaat seinät ovat jotenkin kauniita.

Huoneeseen paistaa alku-illasta aurinko, joka tekee kauniita kuvioita seinille. Mitä pidemmälle syksyyn mennään, sitä näyttävämpiä ne tuntuvat olevan. Olen myös aiemmin sanonut, kuinka en pidä liian värikkäästä tai räikeästä sisustuksesta. En edes lasten huoneessa. Voin keroa, että kun tuo täyteen ahdattu lelukaappi ja kaikki laatikot on revitty auki ja levälleen, ei huoneesta väriä puutu.

Uskon silti, että joku päivä vielä rohkaistun ja repäisen. Eli ripustan muutaman jo pitkään odottaneen jutun seiniä koristamaan. Mutta sitä ennen ihailen vielä tätä rakastamaani raikasta valkoista. Joku ehkä muistaakin, että yksi seinä piti keväällä maalata siniseksi. Se homma odottaa vieläkin. Ja saa todennäköisesti odottaa vielä kauan. Ei vaan pysty liikaa värejä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ONNEN KYYNELEITÄ

16/08/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Viime päivät ovat olleet aikamoista tunteiden vuoristorataa. Suurimmaksi osaksi siksi, että esikoiseni aloitti koulun. Olenkin juuri sopivasti lähtenyt mukaan Indiedaysin ja Lotus Nessun kampanjaan. Silmäkulmista on nimittäin saanut pyyhkiä liikutuksen kyyneleitä useampaan otteeseen.

Lasten kasvaminen ja uusien elämänvaiheiden aloittaminen on aina samaan aikaan todella kivaa, jännittävää että myös haikeaa. On jännä tuntea samaan aikaan niin suuria ja erilaisia tunteita. Kyllähän siinä herkistyy!

Ekan luokan aloittaminen on ollut perheessämme j0 pitkään odotettu juttu. Koko kesän Kaapo on kysellyt, että joko se koulu huomenna alkaa? Ja voi sitä onnea, kun sinne kouluun vihdoin pääsi! Vaikkakin kyllä meitä kaikkia taisi aika paljon jännittää.

Ennen koulun alkua piti tietysti käydä yhdessä ostamassa uusi reppu ja penaali. Ne olivat itselleni sellaisia hetkiä, että tajusin tämän oikeasti nyt tapahtuvan. Esikoiseni olisi pian ekaluokkalainen. Kyllä sitä tuli herkisteltyä siis jo ennen ekaa koulupäivää. Penaaliostoksilla vierähti muutama kyynel, kun tuleva koululainen niin innokkasti ja onnessaan vertaili eri malleja ja löysi lopulta sopivan. On ihana nähdä toinen onnellisena niin pienestä asiasta, kun vaikkapa tässä tapauksessa täydellisestä penaalista.

Eikä se herkistely ole loppunut siihen viime viikolla olleeseen ensimmäiseen päivään. Kesken koulupäivän olen saattanut olla silmäkulmat kosteina, kun olen miettinyt mitä poika koulussa juuri sillä hetkellä puuhaa. Se on sellainen jännä, samaan aikaan onnellinen ja haikea olo.

Olen muutenkin todella tunteikas ihminen, enkä juurikaan peittele sitä. Etenkin jos olen kovin iloinen tai onnellinen kyynelkanavat vain aukeavat. Ystäväni tietävät, että kun jokin asia minua kovasti naurattaa, silloin tarvitaan nenäliinaa. Ja minua naurattaa kovasti aika useasti! Viestitellessäkin itkunauruhymiö on ylivoimaisesti eniten käyttämäni emoji 😀

On tämä äitys muutenkin aikamoista herkistelyä, vai mitä? Sitä kun on vaan aina niin ylpeä ja onnellinen lasten saavutuksista ja uusista taidoista. Tai mitkä ovat teillä niitä tilanteita, kun onnenkyyneleet tulevat silmäkumaan tai muuten herkistytte?

 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

WOW MIKÄ FLOW

15/08/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Hei vitsit, en tiedä mistä aloittaisin. Kertoisinko glitterin täyteisistä etkoista laivan kannella ja siitä kuinka seilasimme sillä Suvilahteen. Tai siitä kun aurinko helli ja tanssimme keskellä tyhjää konttiaukiota auton katolla. Voisin myös kertoa ihokarvoja nostattavista keikoista. Siitä kuinka ahtauduimme täpötäydelle balloon stagelle paljon puhutulle Paperi T, Samuli Kosmisen ja Pekka Kuusiston yhteiskeikalle. Siitä kun tamppasimme maailman parasta teknoa takapihalla. Siitä kun aloin itkemään vuolaasti heti kun Morrisey asteli lavalle. Siitä kun lauloin (huusin) ääneni käheäksi. Tai siitä miten hauskaa meillä oli kolmistaan inva-bajamajassa imitoidessamme Siaa. Siitä kuinka suhasimme edestakaisin taksilla vaihtamaan kenkiä. Siitä kun olimme naamat shampanjabaarissa. Siitä onnesta kun joka päivä paistoikin aurinko. Tai siitä miten ruoka ja juoma oli hyvää, ihmiset kauniita ja fiilis alusta loppuun huipussaan. Tai siitä kun meillä oli kotona Flow-hotelli. Siitä miten kivaa oli herätä kun kaveri oli yökylässä ja kikattaa heti aamusta saakka. Siitä kun puistoetkoilla oli niin helle, että piti mennä puun alle varjoon. Tai siitä kun rakkaiden ystävien lisäksi tutustuin uusiin.  Tai siitä kun tanssin lasinsirujen päällä suihkusandaaleissa. Siitä kun halailin pitkään ja hartaasti. Siitä kun löysin lompakon ja sain annettua sen takaisin omistajalleen. Tai siitä kun hävitin oman lompakkoni. Siitä kun olin pulassa rahattomana keskellä yötä, mutta ystävällinen herra tilasi minulle taksin ja maksoi sen. Tai siitä kuinka paljon glitteriä lakanoissani tänä aamuna oli. Siitä kuinka edelleen haaveilen, että Flow kestäisi jatkossa viikon.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.