IHAN TAVALLINEN KESKIVIIKKO-COUSCOUS

13/04/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Couscous on yksi uusista arki-lemppareistani, sillä se on helppo ja nopea valmistaa ja sitä voi varioida loputtomiin. Tänään tehtiin sitä valkosipulin, yrttien ja paistettujen kasvisten kanssa. Äitinkin sattui poikkemaan juuri ruoka-aikaan. Couscousin lisukkeena voi tarjota myös vaikkapa pähkinöitä tai juustoja. Tai kuten tänään, ituja ja kananmunaa. Isosta kattilallisesta riittää seuraavallekkin päivälle. Tämähän maistuu myös kylmänä ja jämät ovat herkkua myös salaatin joukossa.

Lapsetkin tykkäävät auttaa tämän teossa. Tai ainakin se toinen, jolla ei ole peliaikaa…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

PARASTA TERAPIAA

12/04/2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt se alkaa. Aurinko paistaa, ulkona on ihanaa. Niin ihanaa ettei tee mieli mennä kotiin lainkaan. Viis siitä jos ruoka-aika vähän siirtyy, näistä keleistä on vaan nautittava. Itseäni alkaa omatunto soimaamaan, jos en pääse ulos nauttimaan jok’ikisestä auringonsäteestä.

Tänään kurvattiin päiväkodin ja eskarin jälkeen metsäretkelle ja hevosia ihmettelemään. Kun itse kasvoin lähiössä ja leikin metsässä päivittäin, en aina muista ettei se ole omille kaupunkilaislapsilleni samanlainen selviö. Toki luonto on lähellä kokoajan ja saamme kaupungissakin nauttia vehreistä maisemista ja metsän eläimistä. Mutta pitäisi silti muistaa enemmän käydä samoilemassa tuolla ihan oikeassa kunnon metsässä, jossa ei ole valmiiksi tallottuja polkuja ja kaupungin ääniä.

”Äiti, tiedätkö että tämä on terapiaa?” kysyi lapsi kulkiessamme hiljaa pitkin metsää.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

TÄTÄ EI AINAKAAN OLE IKÄVÄ

11/04/2016

Processed with VSCO with 4 presetProcessed with VSCO with 4 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with 4 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Muistatteko vielä teinivuosilta sitä kun kevät vihdoin tuli. Laitettiin farkkutakit päälle ja nilkat paljaiksi ihan liian aikaisin ja sitten hytistiin kevätauringossa aurinkolasit silmillä. Hengattiin kavereiden kanssa jossain puistossa tai kadunkulmassa ja hihiteltiin. Mentiin ihan sekaisin keväästä. Naurettiin, hassuteltiin, kiipeiltiin aitojen päälle ja laulettiin yhdessä suureen ääneen. Aiheutettiin niin huvitusta kuin pahennustakin ohikulkijoissa. Ilmassa tuoksui esanssinen huulikiilto ja tupakka.

Niitä aikoja ei tule ikävä. Sillä ne eivät ole kadonneet minnekkään. Edelleen kevät saa sisällä aikaan ihanaa ja hassua kuplintaa. Sellaista että tuntee olevansa vieläkin se teini joka tunsi, että koko maailma on avoinna ja mikä tahansa on mahdollista. Nykyään tähän liittyy vain vähemmän ripsiväriä ja hubbabubbaa ja enemmän ”apua mä just pissasin vähän housuun” kiljahduksia.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KÄNNYKKÄ KÄDESSÄ

8/04/2016

Processed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with x1 presetProcessed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 preset

Tein eilen pienen ihmiskokeen. Pärjäänkö vuorokauden ilman puhelinta ja nettiä. No, pärjäsin.

Oikeasti en tehnyt kokeilua vapaaehtoisesti. Puhelin hajosi ja koska en ole vielä vuodenkaan asumisen jälkeen saanut aikaiseksi asentaa taloyhtiön nettiä, vaan käyttänyt puhelimen yhteyspistettä, olin sitten kokonaan ilman. Minulla ei ollut sillä hetkellä aikaa hoitaa asiaa, joten päätin vaan jättää sen seuraavaan päivään. Sen tiedostaminen, etten pääsisi koko päivänä selaamaan somea tai katsomaan netflixiä lasten mentyä nukkumaan vähän ahdisti, mutta koska asialle ei voinut mitään annoin vaan olla.

Ilta kotona oli vähän outo. Otin vaikka kuinka monta kertaa pimeänä olleen puhelimen käteen. Kymmenen aikaan illalla totesin, että ei kai tässä muu auta kun mennä nukkumaan. Yleensä saan unen päästä kiinni vasta reippaasti puolen yön jälkeen. Ja sängyssäkin pyörin ainakin tunnin puhelimen tai läppärin kanssa.

Aamulla pääsin sitten hoitamaan puhelin-asiaa. Olin ihan varma että olen saanut ainakin miljoona kiireellistä sähköpostia, kymmeniä huolestuneita yhteydenottoja kavereilta, satoja tinder-treffiehdotuksia ja missanneeni jonkin todella suuren uutisen. Tänään kaikki oli kuitenkin aivan samoin kun eilenkin samoihin aikoihin. Pari viestiä, ei mitään kriittistä. Kaikki hyvin. Maailma ei ollut romahtanut, vaikka olinkin ollut vuorokauden ilman nettiä.

Oma kännykän räplääminen on häirinnyt jo pitkään. Se on kumma, ettei ratikkaakaan voi odottaa paria minuuttia, ilman että kaivaa sen puhelimen esiin. Se vie myös ihan hirveästi aikaa. Toisaalta sitten yritän välillä puolustella itseäni itselleni, että onko se nyt niin vakavaa? Mitä sitten jos räpellän sitä puhelinta jatkuvasti, se on tätä päivää. Eilisen ihmiskokeen innoittamana ajattelin kyllä pistää itselleni muutamia sääntöjä. Että selaan somet korkeitaan vain tunnin välin ja etten ota puhelinta sänkyyn. Hyvästi perinteeksi muodostunut tinderin selaaminen kunnes silmäluomet painuvat kiinni, tervehdys paremman yöunet.

Ja jos ihmettelette miksi olen usein asukuvissa kännykkä kädessä, johtuu se siitä että puhelin toimii myös kamerani kaukolaukasijana. Sentään niin koukussa en ole, että selaisin instaa myös kesken kuvausten 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.