Muistan vieläkin keskiviikot, kun tulin koulusta kotiin, tein välipalaksi voilevän ja lasin kaakota. Istuin keittiönpöydän ääreen syömään ja luin samalla postiluukusta tipahtanutta Aku Ankkaa. On edelleen ihan hullua ajatella, että oma esikoiseni on pian samassa tilanteessa. Syksyllä alkaa koulu!
K ei vielä ole oppinut lukemaan, mutta hilkulla on. Mikä parasta, lukemisen opettelu ja matikkajutut kiinnostavat tosi paljon. Kirjaimet ja osa äänteistä ovat jo tuttuja, jotain sanoja hän jo tunnistaa ja osaa kirjoittaa. Eskarissa tietysti näitä asioita kokoajan opetetaan, mutta mielestäni on myös tärkeä kotona edistää lukutaitoa ja kehittää rikasta kielen käyttämistä, etenkin jos lasta se näin paljon kiinnostaa. Nyt löysinkin siihen oivan tavan Indiedaysin ja Aku Ankan yhteistyökampanjan myötä.
Tykkään lukea lapsille ja yhteiset lukuhetket ovatkin meille kaikille tärkeitä. Kielellisen kehityksen lisäksi lukiessa ja satuja kuunnellessa tietysti myös oppii hirveästi uusia asioita. Tarinat ovat yleensä hyvinkin opettavaisia ja saavat aiheita mietiskelyyn ja asioiden pohtimiseen.
Tuo Aku Ankka Juniori lehti on suunnattu leikki-ikäisille lapsille. Kuukausittain ilmestyvä lehti sekä viikoittain päivittyvä digipalvelu muodostavat tuotepaketin, joka on lasten ikioma juttu. Aku Ankka Juniori -lehden sarjakuvat ovat napakan lyhyitä, mutta kieleltään yhtä rikkaita kuin Aku Ankassa – lisäksi jokainen niistä on kuunneltavissa digipalvelusta ääneenluettuna. Jokaisesta lehdestä löytyy myös aina muutama puuhatehtävä. Sarjikset ovat nyt meillä poikien keskuudessa kova juttu, mutta omasta mielestäni niitä on hankala lukea ääneen. Digipalvelun kautta pojat voivatkin lukea lehtiä vaikka samalla kun minä teen ruokaa.
K innostui tuosta digipalvelusta muutenkin tosi paljon. Se on pullollaan erilaisia lukemista tukemia ja treenaavia kivoja tehtäviä. Tehtävät ovat kannustavia ja niitä tehdessä omaan virtuaaliseen palkinokaappiin kerääntyy erilaisia mitaleja. Mielestäni tämä on tosi mukava ja monipuolinen sekä hyödyllinen lisä omaan arkeemme. Muistan että oma äitini opetti minua lukemaan kirjoittamalla tavuja pahvilapuille, joita minä sitten yhdistelin. Mikä hauskaa, palvelussa on ihan samanlainen peli!
Miten teillä ollaan opittu lukemaan? Olisi kiva kulla! Arvon kaikkien vastannaiden kesken Ankka -kirjat: Ankat mailman ympäri 3, Barksin parhaat sarjat 5 ja Kadonneen Kirjaston vartijat, juhla-edition. Arvonta päättyy 23.3.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Meillä neiti kiinnostui kirjaimista tosi aikaisin. Viiden vanhana sitten oli pakko kaivaa esille vanha Aapiseni, koska lapsi halusi oppia lukemaan. Olisi vain pitänyt osata heti paikalla 😀 Ei siinä sitte kauaa mennyt, kun sanat vain alkoivat elää ja lukutaito muodostua. Eskarin aloitti siis jo suht sujuvasti lukeva neitokainen. Aku Ankat pyörivät nykyään keittiön pöydällä melkein riesaksi asti. Niitä luetaan ihan koko ajan. Välillä harmittaa, etteivät kirjat kiinnosta yhtä paljon, mutta rikasta kieltähän Aku Ankoissakin on. Mikään ei vain riitä. Tällä hetkellä tytölle tulee Aku Ankka, Aku Ankka extra sekä Roope Setä. Junioria kokeiltiin viime vuonna, mutta se tuntui sujuvasti lukevalle vähän liian helpolta. Ihan loistava juttu kuitenkin, että tuollainen Juniori digipalveluineen on kehitetty juuri lukemaan opettelevia Ankkisteja varten 🙂
Hei! Tää nyt ei liity oikein postaukseen, mutta oon huomannut tuon teidän keittiöpöydän ja ihaillut sitä! Yritin etttiäkin infoa siitä, mutten löytänyt vaikko paljon kotipostauksia selailinkin. Eli siis mitä materiaalia se on, onko se käsitelty jollakin ja jos ei niin miten pysyy puhtaana, eikö imase kaikkea nestemäistä sisuksiinsa? Kiitos jos viitsit vastata näihin kysymyksiin
Meillä tyttö oppi lukemaan ihan vanhanaikaisesti isänsä hyvällä opastuksella, opeteltiin kirjaimet jo nelivuotiaana ja siitä pikkuhiljaa tuttuja sanoja alettiin tavailemaan. Nyt menee kirjoja isot pinot ja Aku ankat ovat tytön suosikkeja edelleen.
Meillä jo ekaluokkalainen lukee ihan ok:sti, mutta ollaan etsitty jo kauan sopivaa kuukausittain ilmestyvää omaa lehteä pojalle, jota jaksaisi lukea eikä maksaisi ihan hitosti vert., esim. lego ninjago… Tässä hyvänä myös nuo nettijutut ja ”ääneen lukeminen” jos aina ei itse jaksa 🙂 Laitoinki heti tilaukseen, harmittavasti vain tilaus alkaa vasta toukokuussa? En löytänyt tietoa että ilmestyykö ensimmäinen ehti vasta silloin vai miksi huhtikuu hyppäsi yli.
Mutta tosiaan erittäin hyödyllinen postaus meidän näkökulmasta.
Meillä kummatkin kiinnostuivat kirjaimista jo ennen 4-vuotissyntymäpäivää.
Esikoinen osasi lukea muutamia sanoja noin 4,5-vuotiaana ja alkoi lukemaan 6,5-vuotiaana sujuvasti.
Kuopus on nyt 4,5-vuotias ja osaa jo joitain sanoja lukea ja kirjoittaa, kirjaimet ovat tuttuja.
Iltasatuja on luettu pienestä pitäen ja lasten kiinnostuessa kirjaimista aloin heille niitä opettamaan.
Meidän viisivuotias kirjoitti joulun alla mun joulun to do -listaan lisäyksen ”JOULUKUSI”. Oppi siis vaivihkaa kirjoittamaan, muttei vieläkään myönnä osaavansa. Lukemisen kanssa on sama juttu: välillä luulee, ettei osaa ja välillä lukee sujuvasti jonkun sanan tai lauseen. Latasinkin juuri tänään sille Ekapelin, jotta voi oman motivaationsa mukaan treenailla, vaikkei taidolla sinänsä mitään kiirettä olekaan. Uskon vain, että se nauttisi lukutaidosta hirveästi. 🙂 Siinä ohessa halusi 3-vuotias pikkusiskokin pelata, ja näköjään sekin osaa kirjaimia aika kivasti. Ja motivaatio on kohdallaan silläkin. Saisi nimittäin ostettua taikasauvan, jos saisi vielä yhden tehtävän tehtyä oikein. 😀
Siksikin piti osallistua tähän arvontaan, että Aku Ankka on miedän perheessä iskän ja pojan yhteinen intohimo. Miehellä jo lapsuudesta asti. Sieltä se on yleissivistyksensä ja historian tuntemuksensa onkinut. 😀 Noista palkintokirjoista meidän hyllystä näyttää löytyvän vain yksi (Kadonneen kirjaston vartijat), vaikka siellä aika pitkä rivi akkareita onkin.
Meidän poika aloittaa syksyllä eskarin ja on todella kiinnostunut kirjaimista. Osan jo tunnistaa ja kirjoittaakin.
Itse kuulemma opin eskarissa ja kotona perinteisen aapisen avulla. 🙂
Meidän tyttö menee syksyllä eskariin. Hän oppi lukemaan viime kesänä, ollessaan 5,5-vuotias. Hän on ollut tosi kiinnostunut kirjaimista jo varhain. Lopullinen lukemaan oppiminen tapahtui niin, että hän katseli kun mummu teki ristikoita… Näin hän hoksasi lukemisen ja kirjoittamisen taidon:).
Täällä opittiin lukemaan Urpo ja Turpo -kirjojen avulla. Teksti on tavutettua, joten sopii hyvin lukemisen opetteluun. Harmi vaan etten ole nähnyt kirjoja kaupoissa sen koommin. Saisikohan kirjastosta?
Meillä ei ole poika vielä lukemisiässä, mutta muistan, että itse opin lukemaan aika varhain ihan vaan tavaamalla esim. erilaisia tiekylttejä yms. vastaavia. Äidiltä tuli tietysti kärtettyä kyllästymiseen saakka, mitä tuossa lukee ja mikä tuo kirjain on.
Akut olivat meilläkin se kaikkein mielenkiintoisin lukemisto ja Akuja luettiin vielä pitkälle aikuisikään. Ja tiedän kyllä, että kunhan tuo oma poika tuosta kasvaa hieman, aletaan meillekin varmasti tilata tuota Aku Ankka Junioria, vaikuttaa niin kivalta lehdeltå.
ONNEA, TEILLE LÄHTEE KIRJAPAKETTI 🙂
Meillä poika oppi lukemaan 6-vuotiaana mun vanhalla Aapisella. Joka päivä yhdessä opeteltiin ja poika oli kovasti innoissaan. Aku Ankka on ihan ehdoton lemppari ja sitä lukee joka päivä. Meille on jo pitkään tullut lehti ja taskareita on iso kasa. Usein saattaa hänellä lause alkaa ”luin Aku Ankasta että”. 🙂
Tyttö on nyt 6-vuotias ja hänen kanssa ollaan opettelemassa lukemaan. Hän ei ihan niin innostunut aina ole, tykkäisi enemmän vaikka laskea tai piirtää. Mutta hiljalleen mennään eteenpäin. Hänelle ostettiin oma Aapinen, mutta omasta mielestäni vanha Aapiseni on kyllä parempi.
Kiitos muuten tosi kivasta blogista!
Mukana kivassa arvonnassa! 🙂
Kaikki kolme lastamme ovat oppineet lukemaan hyvin samalla tyylillä. Jokainen oli kiinnostunut kirjaimista jo ennen kouluikää ja tunnistikin niitä hyvin, mutta lukemaan oppivat varsinaisesti vasta ekaluokan syksyllä. Mitenkään järjestelmällisesti emme siis yrittäneet lukemista lapsille opettaa, vaan ajattelimme, että koulussakin hyvin ehtii. Ja oppivatkin sitten helposti ja nopeasti koulun alettua 🙂
Mulla ei vielä omia lapsia ole, joten kerrottavaa ei ole kuin se miten opin itse. Mä kuulemma bongailin ensin kirjaimia innokkaasti pari vuotta ja luin jotenkuten tuttuja sanoja, mutten varsinaisesti lukenut. Kesällä ennen koulun alottamista vaan menin yhtenä aamuna mökkirantaan ja kirjotin hiekkaan ”viidakovekarajuuso”, jotenkin itsekseni oivallettuani miten kirjaimet toimivat. Sit lueskelin isän kanssa Tinttiä ja Asterixia ja osasin lukea kun menin kouluun.
Nyt 5v esikoisemme on ollut aina todella kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta. Nyt osaa melkein kaikki kirjaimet ja jotain kirjoittaakin (luulen kyllä, että suurimmaksi osaksi ulkomuistista ), kiinnostus on kyllä kova! Pian 4v keskimmäistä taas ei lukeminen voisi vähempää kiinnostaa…hän on sellainen oman tien kulkija luonnonlapsi.
Meillä kaikki kolme lasta ovat oppineet lukemaan ”tietokoneen” avulla. Esikoinen 2000 luvun alkupuolella Muumien taikurin hattu pelin avulla 5-vuotiaana. Pikkuveli vuotta myöhemmin saman pelin avulla 4-vuotiaana. Kummankaan en tiennyt osaavan vielä edes kirjaimia, kun alkoivat lukemaan. Viimeinen iltatähti näytti innostuksen kirjaimin nyt syksyllä ja latasimmekin hälle Ekapelin koneelle ja puhelimeen. Jouluna tyttö kirjoitti jo joulupukille ja luki todella vaikeita sanoja. Eli oppi myös 5-vuotiaana lukemaan.
Esikoinen oppi 4-vuotiaanan lukemaan. Kirjaimet oli aina kiinnostanut todella paljon ja satuja luettiin paljon. Eräänä päivänä mummu toi minun vanhan ekaluokan aapiseni ja siinä selatessa poika koki ahaa-elämyksen, että minähän osann lukea!!
Sen jälkeen onkin ollut oikein kirjojen suurkuluttaja ja Aku Ankka on suursuosikki.
Keskimmäinen oppi aakkoset muumitietokoneen avulla 🙂 Kaksi viikkoa näpytti jatkuvasti, siinä oppi aakkoset ja sen jälkeen kone ei enää kiinnostanut. Hän oli silloin neljä. Nyt ekaluokalla lukee nuorten osastolta kirjoja, joten hänelle koulun äidinkielen tunnit ovat olleet tyyyyylsääääää.
Pienimmäinen, juuri 3v täyttänyt, osaa melkein kaikki aakkoset. Noin viikon ajan on pelannut ekapeli alkua (voisi muuten sopia Kaapolle!), en halua pysäyttää tai jarruttaa hänen kiinnostusta kirjaimiin mutta vähän se ”hirvittää” kun osaa jo niin hyvin pelata 1lk suunnattua peliä.
Meillä molemmat lapset oppivat lukemaan 5-vuotiaina opettaja-mummunsa opastuksella. Kovin olivat itse kiinnostuneita lukemisesta ja kirjoista 🙂
Kummipoikani harjoittelee kovasti jo lukemista. Hän on 5-vuotias, ollut aina kiinnostunut lukemisesta ja kirjoista. Hän osaa tällä hetkellä lähes kaikki kirjaimet, mutta ei ihan vielä ole ”hiffannut” lukemista…kirjoittelee mielellään, mutta toistaiseksi vielä ulkomuistista.
Esikoinen on ihan pienestä asti ”lueskellut” kirjoja ja jaksanut keskittyä iltasatuihin. Nyt 5-vuotiaana kirjoittaminen kiinnostaa kovasti ja harjoittelee lähes päivittäin. Tässä odotellaan sitä kuuluisaa ”herkkyyskautta”, jolloin tyyppi tajuaa ihan lopullisesti lukemisen jujun 😀
Lapsi ei lukemisiässä. Nuorimmat serkut serkut oppineet lukemaan joko eskarissa tai ekalla luokalla koulussa.
Olen ollut päiväkodissa töissä, nykyisin opetetaan eskareillekin enemmän lukemisvalmiuksia, kirjaimia ja tavutusta kuin aikanaan 80 luvulla. 3-5 vuotiaiden ryhmässä harjoitetaan ja havannoidaan ns. lukemisvalmiuksia, ja varmaan lukemisvalmiuksien harjoittaminen kirjattu jo 1-3 vuotiaiden valtakunnaliseen vasuun Pitäisikin perehtyä vielä paremmin aiheeseen, kielellinen tietoisuus, laaja sanavarasto, äänteiden hyvä tunnistaminen, symbolien ja kirjaimien tunnistaminen ja hahmottaminen ovat edellytyksiä lukemaan oppimiselle.
Aku Ankka Junior tulee meille myös 🙂 Aku Ankan taskukirjoja 6v poika tykkää katsella. Kirjaimet on tuttuja, samoin äänteet.
Kiva arvonta, siihen osallistun mielelläni!
Meillä esikoinen on nyt 3,5 vuotias joten lukemisen opettelu alkaa olla ajankohtaista. Kirjaimia ollaan harjoiteltu kovasti ja ne kiinnostavatki. Minä ja mieheni olemme kumpikin opetelleet lukemaan Aku Ankkojen avulla. Itse olen ollut 2kk vanha kun vanhempani rupesivat tilaamaan Aku Ankan minulle. Ja edelleenkin se tulee nimelläni (ja kolmen muun sisaruksen nimellä) vanhempieni luokse!
Aku Ankka on ollut paras ja inspiroivin lukemaan opetteluväline täällä niin äipälle aikoinaan kuin ny lapsellekin 🙂 Mukaan kivaan arvontaan. Teet aina mielenkiintoisia postauksia.
Meillä lukemaan opettelu vasta edessäpäin.
Lapset ovat vielä pieniä, joten eivät osaa vielä lukea. Mielenkiinnolla odotellaan ja kuunnellaan toisten kokemuksia.
Meidän 5-vuotias oppi jokunen kuukausi sitten lukemaan. Kirjaimet on osannut jo pitkään. Itsekseen mielellään on aina kirjoja katsellut. Yhtenä iltana vain hoksasi lukemisen logiikan. Kirjoittaminen tuntui alkuun helpommalta. Lukeminen on vielä hidasta ja vaatii pinnistelyä, pitkään ei jaksa keskittyä.
Itse oon oppinu takkuamalla, ei meinannu kirjaimet ja tavut onnistua sitten millään. Mutta lopulta olin ensimmäinen luokallani joka osasi lukea tekstiä puhtaasti suoraan. Omien lasten puhumisen oppimisen ongelmien yhteydessä kerroin tästä lääkärille ja olen kuulemma oppinut lukemaan suoraan, eli olisi pitänyt opettaa sanat ja lukeminen ensin ja vasta sitten tavuttaa.
Vanhin poika oppi ”itsekseen”, huomattiin siinä vaiheessa kun hän teki ristikoita, lähinä luultiin että vain mun esimerkkiä seuraten kirjoitteli kirjaimia ruutuihin, mutta siellä olikin ihan oikeita sanoja oikeissa paikoissa, taisi olla 5-vuotias. Loput 3 muksua on sitte oppinu koulussa lukutaidon.
Meillä kaksi lasta on oppineet itsestään lukemaan eskarivuoden syksyllä. Kirjaimet on kiinnostaneet vaihtelevasti 4-vuotiaasta saakka, sitten joulun tienoilla on huomattu, että kappas sähän osaat lukea. Vaikka eskarissa ei varsinaisesti opeteta lukemaan, niin moni hoksaa sen homman siellä. Mun käsityksen mukaan suurin osa kouluun menijöistä osaa jo lukea?
Akkari on tullut meille pari vuotta ja joka aamu- sekä iltapalalla niitä luetaan. Lisäksi kirjastosta lainataa paksumpia juhlapainoksia yms. erikoisempia Akuja. Mä en itse jaksa lukea ollenkaan sarjakuvia, varsinkaan ääneen, mutta luen kyllä mielelläni lapsille muita juttuja. Ja vaikka molemmat osaakin itse lukea, niin nauttivat edelleen tosi paljon myös kuunnella kun heille luetaan.
Meillä opetellaan vasta kirjoittamaan omaa nimeä. Aika kuluu kuitenkin niin nopeasti, että pian jo luetaan akuja!