VIERAILULLA ORPOKODISSA

22/12/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAbaan san fan 10OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reissumme yksi varmasti mieleenpainuvin juttu oli vierailu Baan San Fanin orpokidissa täällä Khao Lakissa. Suurin osa orpokodin lapsista on tsunamin jälkeen orvoksi jääneitä, nyt 7-20 vuotaita, lapsia.

Vuonna 2004 tsunamin iskiessä juuri pahiten tänne alueelle, tulivat orpokodin myöhemmin perustaneet Gai ja Sam, auttamaan lapsia ja pystyttämään telttoja heille. Heidän pyytteettömästään työstään inspiroituneena eräs Sveitsiläinen turisti, Dr Donat Schibler, osti heille lahjaksi tilan jonne he orpokodin rakensivat. Aluksi lapsia oli kahdeksan, tällä hetkellä heitä on viisitoista. Thaimaassa vanhempien huumeidenkäyttö sekä prostituutio ovat suurimmat syyt joutua katulapseksi. Valitettavasti maa ei auta näitä lapsia mitenkään, ja heilläkin on suuri todennäköisyys joutua seksityöläisiksi. Gai ja Sam ovatkin epäitsekkäästi täysin omistautuneita auttamaan ja pitämään huolta näistä lapsista.

Myöskään orpokotitoiminta ei saa minkäänlaista avustusta köyhältä Thaimaalta, vaan orpokoti pyörii lahjoitusten, vapaaehtoisten sekä heidän oman luomufarminsa voimin. Pienellä farmilla he kasvattavat kanoja ja paljon erilaisia hedelmiä, lähinnä omaan käyttöönsä mutta kokoajan enemmän ja enemmän myös myyntiin. Tilan kookoksista he valmistavat muunmuassa öljyä sekä erilaisia saippuoita. Gailla, eli äidillä, on toiveena laajentaa toimintaa entisestään. Hän pelkää miten lasten käy jos hän vaikka jonain päivänä yllättäen kuolla kupsahtaa. Haaveina heillä on perustaa luomukahvila sekä myymälä orpokodin edustalla olevaan rakennukseen. Näin ollen lapset voisivat jatkaa turvattua elämäänsä jatkossakin.

Orpokodilla auttelee myös vapaaehtoisia työntekijöitä. Nyt sinne oli juuri muutamaa päivää aiemmin tullut kaksi tyttöä, Englannista ja Australiasta. He vievät lapsia kouluun, auttavat läksyissä, kotitöissä, leikkivät, käyvät retkillä ja vain viettävät aikaa lasten kanssa. Voin kuvitella että auttamisen ilon lisäksi tämä on hieno tapa tutustua Thaimaalaiseen kultuuriin ja elämään ylipäätään.

Aamuna, jona vierailulle lähdimme, tuli minulle olo etten haluaisikaan lähteä. Jännitti että mitäs jos lapsilla on siellä jotenkin huonot olot tai että meno on jotenkin muuten lohdutonta. Olin valmistautunut kyyneliin, mutta lopulta vierailu oli yhtä pelkkää hymyä vaan. Tietysti olot aivat toiset mitä suomessa olisi, mutta eihän kahta täysin erilaista maata voi edes keskenään verrata. Tärkeintä oli nähdä ja kokea rakkautta ja huolenpitoa tulviva ilmapiiri. Se oli kuin mikätahansa muukin yksi suuri perhe.

Äitini, joka vierailua alunperinkin lähti järjestämään, keräsi mukaan myös suuren määrän lahjoituksia. Ihan kaikkea emme pystyneet mukanamme viemään, mutta oli hienoa nähdä että niin moni yksityinen henkilö sekä yritys olisi ollut valmis mukaamme laittamaan muunmuassa joululahjoja lapsille. Muutaman ison matkalaukullisen kuitenkin vihkoja, kyniä, pelejä, leluja ja vaatteita pystyimme mukanamme viemään. Niistä oli todella paljon iloa. Gai sanoi myös mielellänsä lähettävän Suomeenkin saakka heidän valmistamiaan tuotteitaan, joten laittakaa ihmeessä hänelle viestiä jos haluatte toimintaa tukeaksenne niitä tilata.

Oli hieno kokemus ja toivottavasti pojatkin muistavat tämän vierailun vielä aikuisina. Heidät ainakakin tullaan varmasti muistamaan, niin kovin näihin vaaleisiin pikkupoikiin siellä ihastuttiin.

Kiitos lahjoituksista: Suomalainen Kirjakauppa, Loreal, Ibero, Finnmatkat (lisäkiloista), Joulupukin pääposti, Lotta & Antti sekä Stina, Kata, Susu, Riikka, Kati, Johanna, Sinikka ja Punavuori kierrättää fb-ryhmä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

APSARA BEACHFRONT

20/12/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Reissua suunnitellessamme itselläni oli vahvasti mielessä että majoittuisimme johonkin hyvin pieneen ja vaatimattomaan bungalowiin rannalle. Lopulta kuitenkin majapaikaksi valikoitui melko suuri hotellikompleksi. Nopeasti tuli kuitenkin tunne että tämä on myös ihan hyvä ratkaisu, etenkin lasten kanssa, ja nyt paikan päällä se todellakin sellaiseksi osottautui.

Hotellimme, Apsara Beachfront Resort and Villa, varattiin lentojen kanssa pakettina Finmatkojen kautta. Kun tähtäimessä on lomailu ja rentoilu, tuntui parhaalta vaihtoehdolta myös hoitaa reissaaminen (suora lento ja hotellikuljetus) ja majoittuminen (lapsiystävällinen hotelli ja täyshoito) mahdollisimman iisisti. Tämä oli lopulta myös edullisin vaihtoehto.

Hotellimme on siis kahdessa osassa, Villan puoli oli jo täyteen varattu, mutta tämä ”perus” hotelli puolikin on kiva. Huoneita on muutamia erilaisia. Osasta huoneita pääsee parvekkeelta suoraan uima-altaaseen. Itsekkin haaveilimme ajatuksta uida aamupalalle, mutta noita huoneita ei kuitenkaan vuokrata alle 12 vuotaille turvallisuusriskin takia. Ihan ymmärrettävää sinänsä. Kuten koko hotellin alue, huoneet ovat tilavia, viihtyisiä, siistejä ja täynnä kivoja yksityiskohtia.

Aiemmin jo mainitsin, hotelli sijaitsee oikeastaan keskellä ei mitään. Se on 15 km Khao Lakin keskustasta, nimensä mukaan aivan valkoisen hiekkarannan edustalla. Muutenkin tämä Khao Lak on t o d e l l a rauhallinen paikka. Sopii oikein mainiosti rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Minkäänlaista yöelämää ei edes keskustasta löydy. Lähimmät hotellin ulkopuoliset ravintolat / katukeittiöt ovat noin muutaman kilometrin päässä ja 7/11 viiden kilsan päässä. Hotellista löytyy kuitenkin kolme ravintolaa ja baari, joita olemmekin pääosin tässä neljän päivän aikana käyttäneet. Meillä on tosiaan all inclusive-paketti, johon kuuluu aamupalan, lounaan ja illallisbuffetin lisäksi aamusta iltaan kaikki juomat sekä snacksit baarista. Pari pina coladaa ja baananipirtelöä on tullut vedettyä altaan reunalla…

Itse tykkään juurikin eniten hotellissa siitä, että vaikka se on iso, se ei tunnu siltä. Joka puolella on väljää, omaa tilaa ja rauhaa. Meri aivan vieressä ja näkymät luonnonsuojelualueelle ja vuorille rauhoittavat jo itsessään mielen. Jokapuolella on todella kauniita yksityiskohtia, tuoreita kukkia, etenkin orkideoja, on joka puolella. Nyt joulunaikaan joka paikka on vielä korsiteltu todella kauniisti illalla loistavilla valoilla. Ja entäs ihmiset. Henkilökuntaa on tosi paljon, ja kaikki ovat vaan niin ihania. Thaimaalaiset ovat ihan super lapsirakkaita ja etenkin Elvis lähinnä kulkee vain sylistä syliin esimerkiksi ravintolassa ollessamme. Ainiin, ja hotellin wifi toimii tuolla meressä saakka. Se on luksusta jos mikä.

Palveluja täältä löytyy myös vaikka ja kuinka. Tänään nautin perinteisestä thaihieronnasta aaltojen löydessä vieressä rantaan. Viihdyn.

Muistuttelen että Instagramista @mintturipakinttu nimellä voi reissuamme myös seurata.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

VÄHÄN PAREMPI LAHJA

19/12/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muutama kuukausi sitten, vieraillessani Unicefin hankintakeskuksella sekä varastolla, sain tututustua oikein kunnolla myös Unicefin eettisiin lahjoihin. Pääsin oikeasti penkomaan School in a boxin sisällön, tutkiskelemaan hygieniapakkausta sekä testaamaan vesipummpua (jota lehmäkin osaa käyttää). Eikä tämän jälkeen kyllä jäänyt epäilystäkään siitä mitä aion kaikille, päiväkodin tädeistä isovanhempiin, antaa joululahjaksi.

Sen lisäksi että lahjat todella ovat ettiisiä, ovat ne mielestäni myös ekologisia. Sekä ihan konkreettisia. Jos ostat rokotteet, lapsi todella saa rokotteet. Jos ostat jalkapallon, se toimitetaan lapselle tuomaan pelaamisen iloa. Lisäksi netistä voit seurata minne päin maailmaa lahjasi lähettettiin. Lahjoja löytyy monesta eri hintahaarukasta. Lisäksi yhden isomman lahjan voi jakaa monelle saajalle. Verkosta ostettavan lahjan mukana saaja saa lahjasta kertovan kortin. Jos haluaa kortin ehtivän vielä jouluksi sen voi myös itse helposti printata. Tänä vuonna kortiksi voi valita myös ihanan Tove Janssonin nimenomaan UNICEFille suunnitteleman Joulun ihme-printin.

Eettisten lahjojen lisäksi Unicefilta sekä muunmuassa Globe Hopelta löytyy yhteistyömallistoja erilaisia tuotteita. Me annettinkiin ennen reissuun lähtöä poikien päiväkodin hoitajille ja opettajille maapähkinäpussien lisäksi heijastimia sekä rintakoruja, joiden tuotosta menee myös osa Unicefille. Jos siis pukinkontista puuttuu vielä paketteja, suosittelen lämpimästi tutustumaan Unicef-lahjoihin. Niiden kautta kun hyvä mieli tulee oikeasti ihan todelle monelle osapuolelle.

Sydämellinen kiitos myös kaikille hyväntekeväisyyshuutokauppaan osallistuneille. Upea ryijy huudettiin 100 euron hintaan, enkä voisi olla enempää hyvilläni. Kyllä tässä joulunajassa vaan vuosi vuodelta korostuu enemmän ja enemmän myös antamisen ja jakamisen ilo.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

PERILLÄ PARATIISISSA

18/12/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAparatiisi ranta khao lak pakaragOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moikka paratiisista. Takana oli 36 tuntia putkeen valvomista ja kotoa määränpäähän kaikkineen 19 tuntia reissaamista. Mutta voin sanoa, oli sen arvoista. Ja ehkä vähän vielä enmmänkin.

Tänään oli vähän pilvisempi päivä, mutta etenkin lasten kannalta se on oikein hyvä juttu. Ehtii siis vähän totutella kuumuuteen, jota varjossakin on vähintään reilu 30 astetta. Lisäksi ei tarvitse olla ihan niin hysteerisenä aurungolta suojautumisesta ja rasvaamisesta. Vaikka kyllä se väri tuntuu pilviharsonkin läpi tarttuvan. Ja kun se aurinko aina välillä pilven raosta kurkkaa, tuntee kun iho kärtsääntyy heti. Tuo sumuinen sää myös tuo ihan oman tunnelmansa, jotenkin niin perithaimaalainen fiilis tulee kun näkee vuoret ja saaret vain utuisesti jossain kaukaa. Auringossa taas kaikki vain hohtaa turkoosina.

Meidän hotelli sijaitsee ei keskellä mitään, Khao Lakin keskustaan on 15 kilsaa ja aivan hotellin edustalla kimaltelee vitivalkoista hiekkaa ja turkoosia merta silmän kantamattomiin. Todella rauhallinen paikka, ainoastaan heinäsirkat alkavat sirkuttamaan illalla pimeän tullen ja ainut jännitys on palmusta putoavat kookospähkinät. Tai no, yhdenkään en ole vielä nähnyt putoavan. Tämä on aivan täydellinen kohde lapsiperheille tai lemmenlomaa viettäville pareille.

Tämä kyseinen Khao Lakhan tuhoutui oikeastaan täysin 10 vuotta sitten tsunamissa. Tuolloin tässä rannalla oli vielä koralliniemi, mutta nyt kaikki on mennyttä. Pohja on kuitenkin aivan täydellisen silkkistä hiekkaa nyt, ja laskuveden aikaan voi kävellä todella todella pitkälle merelle.

Suunnitteilla on reissumme aikana käydä päiväretkellä snorkailemassa erään lähisaaren upeilla koralleilla, lisäksi aluetta ympäröi luonnonsuojelualueilta joista löytyy vesiputouksia. Niihin olisi ihana pulahtaa uimaan. Norsujakin täällä on kuulemma paljon, pitää vähän selvittää millaisissa oloissa ne elävät, pojat nimittäin tykkäisivät käydä niitä rapsuttelemassa. Huomenna illalla ajateltiin suunnata keskustaan vähän enemmän paikallista menoa ihmettelemään. Muuten nautitaan vaan tuosta ihanasta rannasta ja hotellin altaasta.

Tänään myös Kaapo oppi uimaan ilman kellukkeita. Sata sydäntä!!!!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

PIKATERKUT

16/12/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Piti kertoa teille elämäni ensimmäistä kertaa kunnolla poikien neuvolakuulumiset täällä blogissa. Pituudet, painot, vaatekoot ja sen semmoista. Mutta tulikin vähän kiire ja nyt ollaankin jo lentokentällä, enkä tietysti muista yhtään mitä niissä neuvolakorteissa lukee. Täällä siis tosiaan ollaan, valmiina matkaan! Viime hetken paniikilta ei vältytty (tälläkään kertaa), tietokoneen ulkoinen kovalevy lopetti yhteistyön, housut repesivät, en ehtinyt apteekkiin ja ennakkoon tilattu taksi oli yli puoli tuntia myöhässä.

Kuitenkin kaikki ollaan ihan lomafiiliksissä, tunnelma on katossa. Palataan pian! Jeeeeeeeeeeeeee!!!!!!!!!!

PS. Muistuttelen hyväntekeväisyyshuutokaupasta, vielä reilu vuorokausi aikaa osallistua siihen!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.