Minulla on pieni ongelma. Mitä tehdä melkein kaksivuotiaan uhmakkaan lapsen kanssa joka ei vielä kunnolla puhu? Noh, tapella ja kiristellä vaikka hampaita, kuten tähän saakka? Vai mitä kummaa te olette tehneet?

Tämä on TAAS joku vaihe numero miljoona, kohta se jo puhua pälättää ja sitten on taas uudet systeemit. Mutta nyt alkaa jo vähän rassaamaan tämä elo, kun vastaus kaikkeen on huutoa, kiljumista ja sitä ei ei ei ei eitä.

Ja ongelmahan on tuon jo valmiiksi tempperamenttisen uhman lisäksi on oikeasti se, että en ymmärrä mitä lapsi yrittää sanoa. Sillä menee sitten tietysti itsellään vielä enempi hermo. Ja sitten taas huudetaan. Mutsi sä et tajuu!!! Ja hän kutsuu itseään isoveljensä nimellä – ota siitä nyt sitten selvä..

Eihän tuo lapsikaan ei aina taida itse tietää mitä haluaa, joten niitä kommunikaatio-ongelmia on kyllä suuntaan jos toiseenkin. Suureen ääneen ja reippaasti draamalla maustettuna nämä haluamiset aina annetaan kuulua. Voi meidän naapuri-parkoja (itseni lisäksi siis).

Kyllähän Elvis paljon sanoja jo sanoo, nykyisin muutamia peräkanaa. Mutta myös monet sanat ovat vielä vain ensimmäinen tai viimeinen tavu tai jotain sinnepäin. Pitäisi myös itse yritää rauhottaa tätä arkista sirkusta ja hiljentää tahtia, sammuttaa radio, sulkea sähköposti ja pysähtyä kuuntelemaan entistä takermmin. Että ai mitä, äti me ää os kengä e isiin? Ai joo, äiti mennään ulos, kengät ja rattaisiin – joo mennään vaan.

Vuosi sitten kirjoittelin olevani ikäkriisitön ja allekirjoitan tekstin lähes kokonaan nyt myös 27-vuotiaana. Pieni kriisikin tosin meinasi syntyä kesällä, kun muistin seuraavaksi täyttäväni  jo 28 vuotta. Kriisi tuli lähinnä ajatuksesta että, mihin tämä aika on oikein kulunut! Pieni laskutoimituksen tarkistus ja johan oli taas helpompi hengittää. Vaikka kieltämättä tuntuuhan se aika hurjalta lähestyä kolmenkympin ikää.

Tuntemattomat ihmiset kyselevät jatkuvasti ikääni. Luulen sen johtuvan siitä että minulla on lapsia. Jostain syystä minut jatkuvasti luokitellaan teini-äidiksi, eivätkä kaikkit ihmiset katso asiaa kovinkaan suopeasti. Olen usempaan kertaan saanut selitellä tuikituntemattomille että kyllä minä olen näiden lasten äiti, en teini-ikäinen lastenhoitaja. Välillä se huvittaa ja välillä taas ärsyttää. Noh, luultiin minua hiljattain apteekissa myös 18 vuotta vanhemmaksi äidikseni.

Tällä tytöllä oli tänään mukava synttäripäivä. Pojat järjestivät kotonamme pienet yllätysjuhlat ja lahjaksi sain timantteja, yksi niistä roikkuu kuvissa kaulassani.

jakku: Vaasankadun kirpputori, farkkuliivi: Pull and Bear, tuubihuivi: H&M, paita: Springfield Women, hame: Bershka, kengät: Vans, koru: Uhana Design

Lauantaina oli perhosia vatsanpohjassa kun lähdin matkaan Hunajaan, Riikan luokse. Tiedossa oli meidän Bellalaisten syysbileet ja se jännittävä osuus – Uhana Designin muotikuvaukset. Junassa treffasin Elsan, Kroundin sekä Ragdollin. Essi napattiin perillä asemalta matkaan ja Paskiksien Wilhelmiina liittyi joukkoon vielä myöhemmin. Vaikka tyttöjen kanssa höpötellessä jännitys hieman laukesi, pystyin kunnolla rentoutumaan vasta kun kuvat oltiin otettu.

Riikka olis siis järjestänyt meille ihan huikean päivän, muotikuvausten lisäksi ruoka -ja juomatarjoilut olivat huippuluokkaa ja kaiken kukkuraksi lahjapussista löytyi vaikka mitä ihanuuksia aina koruista astioihin.

Olen itse fanittanut tamperelaista Uhanaa jo sen alkuajoista (eli viime talvesta?) saakka, ja olinkin ihan erityisen innostunut että juuri heiltä tuli vaatteet ja korut kuvauksiin. Tosi kiva oli myös huomata miten kaikki muutkin Bellalaiset vaatteista innostuivat, vaikka tyylillisesti olemme monen kanssa hyvinkin eriaisia. Kaikille siis löytyi rekistä jotain, ja idea stailata itsensä osittain Uhanan vaatteita käyttäen, oman tyylin mukaisesti, onnistui mielestäni kaikilta todella hyvin.

Kuvausta varten meidät meikkasi Tamperelainen Elina K, oli ihana jatkaa iltaa vielä kuvaustenkin jälkeen ammattilaisen tekemässä meikissä. Niin ihanaa etten raaskinut mennä edes muiden kanssa illalla saunaan. Koska kuvaustilanne jännitti, oli mitä mahtavinta että meidät kuvasi itselleni aiemmin Muutama Hetki-blogin kautta tutuksi tullut Kaisu Jouppi. Tosin jännitys johtui myös osittain salaisesta Kaisu-fanituksestani, mutta lopulta kuvissa oli kuitenkin aika helppo olla. Kaisu on kuvannut paljon meitä ihan tavallisia ihmisiä ja se näkyi ja tuntui – ei käsketty ottamaan posea ja nyrpistelty nenää, vaan tilanne oli rento ja luonnollinen.

Kuvausten jälkeen istuttiin vain alas ja ilta menikin vaikka mistä höpötelessä ja vedet silmissä nauraessa. Tämä alkaa olla jo tosi kulunut fraasi täällä blogissa, mutta on vain pakko taas hehkuttaa sitä miten hienoihin juttuihin tämä bloggaaminen välillä vie ja ennenkaikkea miten upeisiin ihmisiin olen tämän kautta tutustunut.

Viralliset Kaisun ottamat kuvat Uhanan vaatteista tulevat blogiin varmasti vielä tämän viikon aikana, niitä odotelellessa! Toivottavasti ihanan päivän tunnelma välittyi myös sinne ruudun toiselle puolen! Juhlista seuraavan aamun tunnelmia täällä.

Omalta osaltani haluan vielä kiittää kaikkia bileissä mukana olleita yrityksiä ihanista lahjoista, eli: Hartwall, Arabia, Nanso, Finlayson, Aarikka, Fiskars, PaaPii sekä Uhana Design, Kaisu Jouppi ja Meikkistudio Elina K. Psstttt, Hunajaista blogin facebook sivuilla muuten arvotaan pian samanlainen lahjakassi!

Serla on pistänyt perinteisen talouspaperirullan uusiksi ja pakannutkin sen tiiliskiven malliseen pakettiin, Talousarkiksi. Monen paikan talousarkkeja on helppo käyttää vaikka yhdellä kädellä (mikä on aina plussaa lapsiperheessä), eikä se tarvitse erillistä suojaa tai telinettä. Talousarkki-pakkaus on tavallista talouspaperirullaa riittoisampi, yksi pakkaus vastaa 2,5 rullaa perinteistä talouspaperia. Tiivis pakkaus tehostaa kuljetusta ja varastointia, ja tuotesuunnittelussa on muutenkin kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin. Osittain kierrätyskuidusta valmistetut arkit ovat pakattu sokeriruo´osta valmistettuun ohueen muoviin jonka voi kierrättää tai polttaa. Talousarkit valmistetaan Suomessa ja niille on myönnetty siitä hyvästä Avainlippu sekä Joutsenmerkki.

Testaamme muutaman viikon ajan mihin kaikkiin arjen tilanteisiin Talousarkki käytössämme taipuu. Tähän saakka kovimmassa käytössä arkit ovat olleet keittiössä, mutta matkanneet myös muunmuassa rattaissa mukana. Palaan siis aiheeseen vielä muutaman viikon kuluttua!

Myös viidellä lukijalla on mahdollisuus päästä testamaan näitä uutuusarkkeja. Testiryhmäläisenä saat kahdeksan pakettia Serlan Talousarkkeja sekä oravapehmon. 1,5 viikon testailujakson jälkeen toivon sinun vastaavaan pieneen palautekyselyyn Talousarkeista.

Samanlainen testiryhmä on toteutettu myös kolmessa muussa blogissa ja kaikkien testiryhmään (20 hlöä) osallistuneiden kesken arvotaan 250 euron arvosta kodin siivouspalveluita! Palkinnon voi käyttää miten itse haluaa, ikkunanpesuun tai vaikka perusteelliseen Joulusiivoukseen.

Osallistu testiryhmään postauksen alle kommentin kera, arvon mukaan pääsevät testiryhmäläiset torstaina 12.9.

– ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE! –

Tuula: Talkkari on meillä kuin perheenjäsen. Poijjaat 6v. ja 9v. rappaa ja välillä roiskuu;) Mukana ollaan.

Senni: Talouspaperia meilläkin kuluu rulla toisensa perään, sotkijana kaksi pientä poikaa ja koira (ja joskus ehkä vanhemmatkin).. 😉

Mamma: Meillä kuluu talouspaperia niin ettei meinaa ehtiä kaupasta roudata! Lapsia on kolme kouluikäistä (!) eli 10-11 vuotiaita ja ne jostain syystä vaan sotkee koko ajan. 🙂 Sitten on puolivuotias lapsenlapsi uutena sotkijana eli paprua kuluu…

Marle: Totta kai mukana!

Sansane: Ehdottomasti mukana, olisi kiva testata uutuutta! Ja ensi viikolla vuoden täyttävä pikkuinen kyllä pitää huolen siitä, että paperia kuluu. Nimimerkillä tänään hän veti puurolautasen pöydältä väärinpäin lattialle… 🙂

Facebookin puolella lupailin jo juttua eilisistä Uhanan muotikuvauksista ja Bella-blogien bileistämme Hunajassa, mutta taisin luvata liikoja. Väsy painaa liikaa ja käyn eiliset kuvat mielummin paremmalla ajalla läpi. Tässä siis vain näin alkuun pari räpsyä tältä aamulta. Olipa muuten kiva herätä aamulla kyläpaikasta muiden juhlijoiden kanssa. Yhdessä käydä läpi edellistä päivää, iltaa ja yötä ja vertailla oloja.