AAMUN TÄRKEIN: KAHVI

30/09/2013

kahvia-ceepcup-takeaway-mamigogo

Eilen vietettiin kuulemma kansainvälistä kahvipäivää. Enkä minä ehtinyt juoda kahvia koko päivänä. Nykysin on aika usein sellaisia pommiin nukuttuja, kiireisiä aamuja ettei aikaa kahville vain ole. Ja jos sitä kahvia ei lounasaikaan mennessä ole saanut on kiukkuisen aamun lisäksi myös loppupäivä melkoista hampaiden kiristelyä.

Kahvia olen ensimmäisen kerran alkanut juomaan ehkä noin kymmenisen vuotta sitten, mutta sanotaanko että noin viimeset viisi ovat olleet sellaisia että olen oikeasti juonut kahvia usemman kerran päivässä, myös kotona enkä vain sosiaalisissa tilanteissa.

Kahvi ei itselleni toimi ihmeaineena jonka ansiosta heräisin hetkessä aamulla. Mutta aamukahvin avulla pysyn hereillä koko päivän. Ja vähän rauhallisempana. Päivittäisen kofeiiniannoksen avulla päivää sujuu siis paremmin, pinna pitenee eivätkä silmät ala lumpsumaan heti lounasaikaan. Iltapäivällä nautittu päivän toinen tai kolmas kupponen taas auttaa jaksamaan iltaan saakka, mutta kello viiden jälkeinen kofeiiniannos tai pilaa yöunet.

On jännä miten kahvi saa mielen iloisemmaksi, lasten kiukuttelut ja tappelut jaksaa selvittää huumorilla ja harhautusmetelmillä, kahvittomana aamuna taas kaikki raivoavat, kiukuttelevat ja tappelevat – ja sitä jatkuu yleinsä iltaan saakka. Kahvittomista päivistä saa usein aikaan myös päänsäryn joka välillä äityy pahaksi migreeniksi saakka.

Minusta on vähän pelottavaa että yhdellä-kahdella kupilla kahvia päivässä voi olla näin suuri vaikutus kehoon ja mieleen. Mietin välillä että millaiset vieroitusoireet kahvittomina päivinä olisi jos sen max. kolmen ison kahvikupin sijasta olisinkin tottunut vetämään päivän aikana kahvia vaikka pannullisen. Tai kaksi.

Mitään virallisia tutkimuslähteitä minulla ei tässä ole, mutta muistelen kuitenkin lukeneeni että pieni määrä kahvia on jopa ihan terveellistä. Se pistää ainakin aineenvaihduntaan potkua. Mutta suurella määrällä kahvia on taas terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia. Muisteleeko joku samoin?

Vaikka nämä vieroitusoireet saavatkin vähän mietteliääksi, ajattelin tällä viikolla pistää kellon vähän aikaisemmin soimaan, jotta ehtisin sen kahvini juomaan. Ja olemaan vähän kivempi ihminen. Tämä maanantai alkoi luonnollisesti heti pommiin nukkumisella, mutta onneksi naapurikahvilan kahvikin menettelee tällaisina aamuina. Tällä viikolla on tulossa kahvikapselilähetys, joten saan taas helposti aamulatteni vain napinpainalluksella, kun nyt kapseleiden ollessa loppu se on pitänyt ihan itse valmistaa.

Olisi kiinnostava kuulla muiden kahvinjuojien mietteitä näistä kofeiinin vaikutuksista, vierotusoireista ja tietysti siitä että kuinka paljon sitä kahvia päivän aikana kuluu?


IHANA VALO – PHOTOSTORY VALOKUVAUSKILPAILU

27/09/2013

ihana-valo-mamigogo-taloihanavalo-alppila-helsinki-portaat-mamigogoiahna-valo-huvilat-helsinki-mamigogomamigogo-kaupunginpuutarha-lasi-valo-mamigogoPEN-valokuvauskilpailu-ihana-valo-minttu-mantysalo-mamigogoPEN-valokuvauskiplaipu-ihava-valo-vesi-joutsen-minttu-mamigogoihanavalo-linnanmaki-alppila-mamigogo

Minä ja kahdeksan muuta taidokasta bloggaria kutsuttiin osallistumaan Olympuksen Photostory-kuvahaasteeseen. Aiheena haasteessa on ihana valo. Ja ihanaa valoa onkin riittänyt koko kylmän viikon.

Itse osallistun haasteeseen kuvalla jolla on minulle enemmänkin merkitystä. Se on kuva Linnanmäeltä. Asumme linnanmäen vieressä ja käymme sillä usein, siltikkään paikka ei tunnu arkipäiväiseltä vaan, etenkin iltojen hämärtyessä, kaikki valot saavat kerta toisensa jälkeen aiheutettua taianomaisen tunnelman. Kisakuvaan on ikuistettu ihanien valojen lisäksi kaunis auringonlasku.

OLISIN TODELLA KIITOLLINEN JOS KÄVISITTE ÄÄNESTÄMÄSSÄ KUVAANI! Saataisiin tulevaisuudessa laadukkaampia kuvia blogiin. Kisan voittaja nimittäin saa hienon kameran! Äänestäminen kannattaa, sillä myös KAIKKIEN ÄÄNESTÄNEIDEN KESKEN ARVOTAAN Olympus PEN-mini KAMERA!

Lopuksi on pakko laittaa vielä Jätkäjätkien Levon Helmi musavideo. Se on kuvattu viime vuonna Linnanmäen Valokarnevaaleilta ja lopussa myös minä vilahdan siinä (vaikka yritänkin piiloutua), kuka bongaa? :–)


MAASTOKUVOISIA LAPSIA NÄHTY KESKUSTASSA

26/09/2013

mini rodini-camo-pico-mamigogo mini-rodini-camo-makia-kauneve mini-rodini-camo-pico-helsinki-mamigogo minirodini-camo-pico-overall-mamigogominirodini-camo-pico-boy

Hui kun on ollut kylmä! Tuntuu kun oltaisiin hypätty kesästä suoraan talveen. Jotain kivaa kyllä siinäkin, saatiin nimittäin Kaapon vähän paksumpi Mini Rodinin camo-kuosinen pico-takki käyttöön. Elviksen pico-haalari on ollut käytössä jo pidemmän aikaa, se ei nimittäin ole vuorellinen kuten takki. En yhtään ymmärrä Rodinin logikkaa tässä asiassa, mutta meneehän tuo onneksi villahaalarin kanssa vielä nyt kylmemmillä keleillä.

Itselläni on jo jonkin aikaa ollut pieni laantuminen lastenvaateinnostuksen suhteen. Nämä camo kuosiset ulkovaatteet olivat kuitenkin vain niin hienot ja jäivät mieleen, että lopulta ne päädyin tilamaan. Takin ostin ihanasta Pikkulinnun kaupasta ja se olikin viimeinen kappale, mutta vielä sinne taisi jäädä muutama musta jos joku on ilman.

Suurin camo-kuosi trendi alkaa olla jo takanapäin, mutta kyllä nämä kauunkilaislapset vain näyttävät aika sulosilta armejahenkisissä vaatteissaan, vai? Tykkään että lastenvaatteissa saa olla vähän särmää vaaleansinisen lässynlässynlää-nallekarhujen sijasta. Pidän myös siitä että tämäkin kuosi on jonkun mielestä aivan ihana ja joku ei taas voi sietääkään sitä.

Aina jotakuta kiinnostaa kokoasiat, joten kerrotaan vielä niitä. Kaapon on noin 106 cm ja takki on kokoa 116/122, ja se olikin yllättävän reilu. Viimetalvinen salamahaalari sekä keväällä ostettu keltainen pico olivat kumpikin kokoa 104/110 ja ovat jo käyneet etenkin hihoista pieniksi. Nämä tämän syksyn mallit ovat taas selkeästi reilumpia kuin ennen. Elvis on noin 90 senttiä ja haalari 92/98 ja siinäkin kasvun ja villahaalarin varaa hyvin.

Poikien ihanat angoravillahuivit ovat Suomalaisen Kauneven, ja niistä pian lisää!


LASTENHUONE

26/09/2013

lastenhuone-sisustus-vaalea-mamigogolastenhuone-sisustus-lehtiteline-kirjahylly-mamigogolastenhuone-kerrossanky-poyta-rand-matto-mamigogolastenhuone-barbapapa-sankylastenhuone-kirjat-ikkunalauta-lastenhuone-sisustus-fatboy-rahi-stockholm-rand-matto-malm-ikea-mamigogolastenhuone-sailytys-malm-lipasto-puulelut-mamigogolastenhuone-sisustus-ikkunalauta-myfirstsony-fisherprice-maapallolastenhuone-sisustus-fisher-price-parking-garage-mamigogolastenhuone-sisustus-naulakko-hangitall-spiderman-mamigogo

Tajusin tuossa hiljattain että olemme asuneet nykyisessä asunnossamme melkein puoli vuotta. Enään ei tekosyy ”vastahan me muutettiin” oikein toimi kun monet jutut kotona ovat edelleen puolitiessään. Eilen ja tänään onkin sitten maalisivellin heilunut ja pora surruttanut. Yksi maalattu seinä ja muutama taulu seinällä – heti näyttää taas vähän valmiimmaalta. Haaveena olisi että viikon loppuun mennessä kaikki listalla olevat hommat olisi valmiina. Tohkenen epäillä, mutta olisipa se vasta hienoa! Sen jälkeen olisi enään selvitettävänä tyhjän seinän ongelma. Ja ommeltava uudet tyynynpäälliset sohvalle. Ja pestävä parvekkeen lasit. Ja istutettava talvikukat.

Kirjoitin tuossa pitkät pätkät poikien huoneesta, mutta päädyinkin jakamaan postauksen osiin – asiaa oli niin paljon. Aiankin tuosta kerrossängystä, ja siinä nukkumisesta, saa aikaan ihan oman kiinnostavan postauksen. Luulisin myös että lasten puolipyöreä pöytä ja tuolit kiinnostavat ainakin jotakuta?

Mutta tällaista täällä meillä, siksi blogikaan ei ole päivittynyt kovin tiuhaan tahtiin. Huominen jatkuu raivosiivoamisella, pyykinpesulla ja toivottavasti parilla DIY/kunnostus jutulla. Palataan pian! Niin ja saa linkittää kivoja lastenhuoneita tähän alle!


IHANA JOUTSEN

23/09/2013

joutsen-untuvatakki-okra-alppila-makasiinit-minttujoutsen-kevyt-untuvatakki-okra-martina-mamigogojoutsen-untuvatakki-minttu-mamigogo-minttu-mantysaloJoutsen-untuvatakki-minttu-mamigogo-syksyjoutsen-kevyt-untuva-takki-mahtuu-pussiin

Pääsin tutustumaan hiljattain blogiyhteistyön kautta vähän paremmin kotimaiseen Joutseneen, sen historiaan, ideologiaan sekä tuotteisiin. Joutsenen untuvaiset tuotteet ovat itselleni jonkinverran tuttuja etenkin nuoremmalta iältä. Muistan miten ihana oli päästä täidilleni yökylään, Joutsenen pehmoisiin peittoihin ja tyynyihin. Omistin joskus myös Joutsenen punaisen, parka-mallisen untuvatakin. Takki oltiin ostettu käytettynä ja lopulta, sen jäädessä pieneksi, se jatkoi kulkuaan taas uudelle käyttäjälle.

Sain valita Joutsenen uusista kevyttoppatakeista itselleni mieluisen mallin ja värin. Pitkä malli on heti ehdoton valinta, pitkä takki nyt vain on mielestäni niin paljon monikäyttösempi, mutta väri taas sellainen jota en olisi ikinä voinut edes päälleni kuvitella. Ennen kun sovitin sitä.

Oljen värinen kevytuntsikka on ihanan ultakevyt ja laadukkaan untuvan ansioista se sopii myös lähes ympärivutiseen käyttöön. Viileinä kesäiltoina sen voi vetää mökinpihalla päälle lämmittämään ja talvella se taas kuitenkin pitää lämpimänä hyvin pikkupakkasillakin – kerrospukeutumalla vielä kylmemmillä säillä. Tulevaisuudessa otan takin varmasti mukaan kaikille matkoille, se nimittäin menee todella pieneen tilaan. Katsokaapas tuota alinta kuvaa, siellä se takki on pussissa! Reissussa takkia on ihana pitää vaikka peittona auton kyydissä tai lentokoneessa matkatessa.

Neutraalia väriä on helppo yhdistellä monen kanssa, ja se näyttää kivalta myös vaatekaappini lähes kokonaan valoittaneen mustan kanssa.  Koska kyseessä on vuosia ja vuosia eteenpäin kestävä takki, on ajattomuus myös mallin ja värin suhteen tärkeää. Vai mitä tykkäätte?

Joutsen-untuvatyynyn onnekas voittaja on nyt arvottu ja ylellinen tyyny menee…
Uninen: Meillä nukutaan (ja välillä valvotaan) äiti ja tyttö tällä hetkellä samassa sängyssä. Untuvatyyny olisi ihana saada kun ei nyt itsellä mahdollisuutta sellaista ostaa. Mukana siis arvonnassa!