Vauhtia, naurua ja betoinilattiaa vasten läiskyviä paljaita pikkujalkoja ei puuttunut, kun olimme viime lauantaina Elviksen kanssa katsomassa Guguun kuvauksia Suvilahden Kattilahallissa. Oli tosi kiva että meitä pyydettiin mukaan, aamupäivä meni nopeasti kaikkien touhuja seuraten. Söpöjen pikkumallien lisäksi oli ihana nähdä vihdoin gugguun vaatteet livenä! Hyviltä näyttivät ja tuntuivat. Trikoot olivat mukavan jämäköitä ja pehmoisia, aavistelen että nämä tullaan viemään nopeasti käsistä!

Päivä oli hyvin suunniteltu ja kun aikuisia käsipareja oli kuvauksissa paikalla tarpeeksi monta tuntui homma toivovan hyvin. Lapsikuvaus on todella haasteellista, pitää sitten ottaa kuva kerralla yhdestä, kolmesta tai kymmenestä lapsesta. Kaikki tuntuivat kuitenkin viihtyvän hyvin, lapsilla oli tilaa juosta ja leikkiä kuvausten välissä, ja lopussa palkinnoksi oli vielä ihanat synttärijuhlat upeine kakkuineen.

Gugguun ensimmäinen syysmallisto tulee myyntiin ensimmäisen kerran Helsingin Lapsimessuille muutaman viikon päästä. Sen jälkeen vaatteita voi tilata gugguun netikaupasta. Myöhemmin uudet mallistot myydään jälleenmyyjien kautta.

Tässä mallistossa pääväreinä ovat keltainen, harmaa, musta, valkoinen sekä supertredinkäs vihreä. Mallistosta löytyy legginssejä, mekkoja, toppeja, pitkähihaisia, huppareita, pipoja ja muutamat erilaiset haarem-malliset housut. Vaatteet tuntuvat laadukkailta ja hyviltä, ovat kauniita, yksinkertaisia ja tyylikkäitä. Lasten on selvästi mukava olla ja liikkua näissä vaatteissa.

Lisää gugguun vaatteista voit lukea edellisestä postauksestani sekä gugguun nettisivuilta. Suosittelen myös osallistumaan gugguun huikeaan piponsuunnittelukisaan!

Toivottavasti teistäkin oli hauska kurkata hieman kulissien taakse ja nähdä miltä muotikuvaukset näyttävät kameran toiselta puolelta. Meillä oli ainakin tosi hauskaa, joten kiitos vielä siitä! Gugguu tulee varmasti jatkossakin näkymään täällä blogissa, sen verran hyvän vaikutuksen se on kaikessa kokonaisuudessaan, vaatteiden ja niiden takana olevien ihmisten puolesta, tehnyt.

Kohta se alkaa, muutto. Muutto jota on odotettu ja toisaalta taas ei. Tuntuu todella raskaalta lähteä rakkaasta kodista johon molemmat lapset ovat syntyneet. Samalla lähdemme myös yhteisöstä jossa lähes jokainen on enemmän tai vähemmän tuttu, jopa ystävä. Täällä on ollut turvallista asua. Naapureilta on saanut aina tarvittaessa apua, lapset on uskallettu jäättää rattaissa rappuun nukkumaan, ei ole tarvinnut miettiä kähveltääkö joku pyykit kuivaushuoneesta tai murtautuuko joku kellarikomeroon. Tuntuu vähän pelottavalta muuttaa taloon josta ei tunne ketään. Yksi ensimmäisiä ajatuksiani oli että ulko-oveen täytyy asentaa turvaketju.

Hyvin tunteikasta muutosta kuitenkin tekee se, että uusi kotimme on vain kolmelle. Perheemme ei ole enään entisensä ja tänään se viimein realisoituu. Kirjoitan tästä ehkä myöhemmin lisää. Onneksi me olemme edelleen aika tiivis ja hyvä porukka vaikka tiemme nyt erkanevatkin. Nyt vähän kahvia ja sitten kantopuuhiin.

Mulla on niin järkyttävä stressi ja todella haikeat tunnelmat nyt viikonloppuna tapahtuvasta muutosta uuteen kotiin, että on parempi keskittyä välillä vähän pinnalisempiin juttuihin ja sysätä kaikki miljoona järjestettävää asiaa ja tuntemusta hetkeksi pois mielestä.

Elviksellä oli syntyessään jo melkoisen paljon pitkää tukkaa eikä se ole ikinä lähtenyt, kuten vauvoilla yleinsä ne hiukset muutaman kuukauden iässä uusiutuvat. Meiltä molemmilta vanhemmilta Elvikselle periytyi luonnonkiharat jotka ovat alusta saakka aiheuttanut pientä päänvaivaa (kirjaimellisesti). Ohut ja käkkärä vauvatukka nimittäin takkuuntui todella helposti ja hiukset olivat usemmin rastoilla kuin vallottavilla korkkiruuveilla.

Oli selvää että tukkaan tarvitaan hoitoainetta, jotain öljyjäkin kokeilin mutta sellaiset tuntuvat olevan parempia karheeaan hiuslaatuun. Vauvalle oli vain vaikea löytää omiin kriteereihinni sopivaa ainetta, sen pitäisi olla kemikaalivapaata, luomua ja mielellään myös hajustamatonta. No eihän sellaista oikein löytynyt.

Todella ihanasta hoitavasta lasten luomushampoosta kirjoitin täällä. Mutta hiusten vaan kasvaessa ja paksuuntuessa ei siinäkään riittänyt enään hoitovoima. Kokeilin kaikenlaista ja lopulta oli pakko pyörtää omat perjaatteet ja pistää päähään Bed Headiä sekä lasten hoitavaa takkujenselvityssuihketta (joka ei muuten sekään auttanut oikein mitään).

Kunnes vihdoin löysin sen mitä olen etsinyt, ja vielä vähän enemmän.

Koska kumpikaan pojista ei vielä päiväkodissa ole, emme ole vielä joutuneet kokemaan täivaaraa ja epidemoita. Mutta kyllä yhtälailla kerhosta, muskarista ja asukaspuistossa (jossa käy myös koululaisia) niitä voi tulla. Aika mahtavaa että niiden saamista voi ennaltaehkäistä näin helposti ja luonnollisesti.

Me olemme nyt reilun muutaman viikon testanneet sarjan normaalille iholle tarkoitettua shampoota, normaaleille ja paksuille hiuksille tarkoitettua hoitoainetta sekä hiuksiin jätettävää ja takkuja ehkäisevää suihkutettavaa hoitoainetta.

Aineissa oli yllätäävän voimakas tuoksu, en osaa oikein sanoa mikä se on, olisikohan joku eucalyptys. Mutta hiuksiin se tuoksu ei onneksi jää. Shampoo toimii hyvin, niin lapsilla kuin itsellänikin, siitä ei sen kummemmin ole sanottavaa. Mutta hoitoaineet! Ne ovat tosi hyviä! Niiden käytön jälkeen Elviksen tukkaa ei ole tarvinnut selvittää. Vaan hiukset ovat monta päivää pesun jälkeen todella pehmoiset, kiharat kauniit ja kiiltävät. Omiin hiuksiinkin olen tykännyt pesun jälkeen suihkuttaa vielä tuota jätettävää ainetta. Tämä ei siis tosiaan ole maksettu mainos, vaikka tuotteet olen saanutkin. Rehellisesti voin suositella kaikille pellavapäille!

Kannattaa muuten käydä tykkäämässä Bella-blogien facebooksivusta, sillä kun 1000 tykkääjää on täynnä arvotaan kaikkien kesken lahjakortti Candyshoppiin josta myös näitä eco.kidin tuotteita saa!

VOITA VILLERVALLAN VAPAAVALINTAINEN SETTI TAI LIPUT LAPSIMESSUILLE!

Skidi.fi haluaa arpoa blogini lukijoilleni vapaavalintaisen setin (ylä ja alaosa) Villervallan mallistosta! Villervalla on ekologinen Ruotsalainen lastenvaatemerkki joka suunnittelee iloisia ja värikkäitä unisex-vaatteita. Villervallan vaatteet sopivat sekä arkeen että juhlaan – ovat laadukkaita ja edullisia. Villervalla on yhdistelmä värejä, leikkisyyttä ja pehmeyttä! Yksinkertaisia ja moderneja vaatteita on kiva ja helppo yhdistelä keskenään ja ne sopivat hyvin tytöille ja pojille.

Osallistu siis arvontaan kommentoimalla oma suosikkiyhdistelmäsi Skidin sivuilta! Voittaja saa valita vapaavalintaisen ylä -ja alaosan Villervallan vaatteista. Se voi siis olla t-paita ja farkut, lyhythihainen ja shortsit, tunika ja legginssit… Mitä vaan!

Lohdustuspalkintona kaikkien halukkaiden kesken arvontaan myös yhteensä neljä kappaletta lippuja Lapsimessuile! Jos tahdot osallistua myös lapsimessulippuarvontaan kirjoita se kommenttiin!  Arvonta-aika on viikko, eli aikaa osallistua on keskiviikkoon 17.4 saakka! Onnea!

Skidillä on kaksi myös kivijalkamyymälää Porvoossa, joten jos siellä päin liikutte niin Villervallaa voi käydä hypististelemässä livenä myös niissä!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!!

Kahden viikon kuluttua olemme toivon mukaan turvallisesti perillä Espanjan aurinkorannikolla. Ja viikon sisään olemme toivottavasti päässeet myös muuttamaan.

Kun varasin lennot itselleni ja pojille espanjaan neljä kuukautta sitten, asennoinnun niin etten mieti tai suunnittele reissua likaa etukäteen. Ihan vain siksi ettei odotus tuntuisi niin mahdottoman pitkältä. Nyt olisi se aika alkaa konkreettisesti valmistautumaan, miettimään mitä mukaan pakataan ja mitä vielä tarvitaan. No sitä minä mietinkin, sitä ja miljoonaa muuta asiaa.

Kuten viime viikolla kerroin, meillä on edessä muutto. Muutto jonka piti tapahtua jo kuukausi sitten. Koska en tarkalleen tiedä miten yllättävän vesivahingon takia aloitettu remontti mahdollisesti vieläkin venyy, en ole pakannut. On pakko myöntää että olen ollut varmaan niin stressaantunut viimeiset viikot etten ole saanut mitään aikaan. Päässä vilisee jos minkälaisia to do-listoja, kuitenkin unohtelen asoita, jätän niitä kesken enkä tajua ajankulua. Mieluiten vain nukkuisin.

Murehtiminen ja märheteminen ei auta ja toivonkin tämän asian ääneen sanomisella nyt positiivinen vaikutus. Päämääräni olisi nyt kahden viikon päästä vihdoin huokaista syvään, olla perillä siellä missä pitää, niin ettei kukaan olisi kadonnut matkasta. Puolet oleellisista tavaroista unohtuu varmasti, mutta ehkä sekin on ihan okkun sen jo näin etukäteen hyväksyy.

Tuleva missoini on siis saada konkkaronkaamme ehjänä, elossa ja alkuperäisessä kokoonpanossa määränpäähän. Tähän tarvitsen muutamia uusia tarvikkeita sekä teidän vinkkejänne.

Haasteet tulevat olemaan varmasti aivan liian suuri tavaramäärä, karkaileva kolmevuotias sekä erittäin lyhytpinnainen puolitoistavuotias. Niin ja minä! Toivottavasti määränpää, varaslähtö esään tuo meihin kaikkiin jo viimeistään Helsinki-Vantaalla rentoa, ei huolta huomisesta-asennetta.

Pienemmän miehen kannan uudessa taapero-Tulassa. Se on jo onneksi hoidossa, reppu on jo matkalla meille Ipanaisesta. Isommalle mietin tosissani jotain valjassysteemiä. Kenties kiinnittän jonkun kanintaluttimen reppuun? Suurinosa tavaroista (20 kg) olisi tavoitteena myös roudata käsimatkatavarana. Tätä vielä vähän emmin. Olen katsellut käteviä reppuja ja löytänytkin yhden erittäin potentiaalisen. Kaapolle tulisi selkään vanha tuttu Samsoniten kerhoreppu. Mutta eihän lasta voi pistää kantamaan kymmentä kiloa selässään (vai voiko?), tuskin reppuun edes niin paljoa tavaraa mahtuisi? Muuta reppua en oikein tahdo, vaikka en tykkää noista lasten lapsellisista eläinreppuista, kuten SkipHopeista, on tuossa Samsonitessa edessä oleva kiinittettävä lenksu tosi hyvä, reppu pysyy varmasti selässä.

Jos en ihan väärin ymmärtänyt Kaapo saisi tuon pienen, penkin alle mahtuvan repun lisäksi ottaa isomman käsimatkatavaralaukun. Voisimmekohan siis pakata Kaapolle vaikka sellaiseen lasten perässä vedettävään laukkuun sen kymmenen kiloa? Sen kuljettaminen tosin jäisi ihan varmasti minun vastuulleni. Sen, sekä oman reppuni, kantorepussa olevan taaperon sekä mahdollisesti narun päässä riuhtovan lapsen. Näky naurattaa jo valmiiksi. Mutta ei todellakaan naurattaisi itse tilanteessa, kun hirverässä kiireessä ja hiessä (niin kuin aina) etsimme oikeaa porttia ja kapuamme halpiskoneen portaita tavaroidemme sekä kahden väsyneen ja huutavan lapsen kanssa.

Olen viime viikkoina myös miettinyt kaikkia mahdollisia kauhuskenaroita jotka estäisivätkin matkamme. Minulta katkeaa koipi, pojille iskee vesirokko… Ystäväni sekä äitini ehdotti että vesirokkotilanteessa meikaisin tai verhoilisin heidät huiveihin…

Jos joku jaksoi lukea sekavan tekstini ja pääsi tänne saakka niin: vinkkejä ja kokemuksia!? Onko muita jotka ovat mahdollisesti matkustaneet ainoana vanhempana lapsikatraan kanssa, tai miten itse toimisitte tilanteessa? Onko tyhmä kohde säästää raahamalla tavaraoita käsimatkatavarana (ruumaan menevistä kiloista pitää siis maksaa)?

Nyt alkaa matkakuume nousemaan todenteolla sekä pieni kipinä siitä että pääsemme kuin pääsemmekin perille ja vietämme ihanan loman. Vaikka laihdustusprojektini menikin metsään enkä ole ostanut uusia bikineitä, kahden viikon päästä se olisi EL VIIIVAAA ESPANJAAAA!

Tiivistettynä: Lapset, lentomatka ja 20 kiloa tavaraa. Uhka vai mahdollisuus? Matkalaukku, valjaat vai teippirulla ja korvatulpat?