Päivä ilman naputusta

27/02/2012

Huomenna aijon olla ihan pelle-mutsi. Ja tällä kertaa siis aivan tahallisesti.
Luin Kahden suora – blogista ihanan kirjoituksen jossa pohdittiin huumorintajuisten lasten kasvattamista. Olen samaa mieltä, maailman tulisi olla täynnä huumorintajuisia ihmisiä ja vanhempien pitäisi pellellä enemmän lastensa kanssa.

Ja kyllähän minä pellelenkin, joka päivä. Mutta naputan myös aika paljon. Ja usein ihan turhasta. Syö nyt reippaasti, pistäs vauhtia, äkkiä nyt, älä hypi, tule jo, ota iisisti. Liian usein ja usein aivan turhaan.

Huomenna aijon ihan ajatuksen kanssa lähteä mukaan lasten höpsötyksiin. Aidosti ja tunteella. Unhohdan olemattoman kiireen ja hoputuksen ruokapöydässä. Keksin itsekkin hassuja juttuja.

Huumorintajua 2,5 vuotiaalta löytyy jo rutkasti ja vauva olikin jo valmiiksi ihan hassu syntyessään. Jotain siis ollaan tähän saakka tehty ainakin vähän oikein.  Kuitenkin koko talvi on ollut yhtä sairastelua, uutta vauvaa ja yöheräämisiä. Ei ihme että äitiä välillä vähän kiukuttaa enemmän kuin naurattaa rullaiseen vessapaperia kietoutunut lapsi.
(Tai nyt mua kyllä alkoi se jo naurattaamaankin)

Huominen päätös hupsutella ja relata oikein olan takaa toivottavasti kantaa koko kevään ja kesän läpi loppuvuoteen saakka ja siitä taas eteenpäin. Olettehan kaikki mukana myös?

Kuvat vuoden takaisia kännykkäkuvia. Sängyllä saa edelleen pomppia.  

Minttu


Vauvakoru

27/02/2012

Äitini löysi muuttonsa yhteydessä vanhoja vauvakorujani. Hopeiset rannerenkaat on tuotu aikoinaan Balilta. Ne on tarkoitettu laitettavaksi vauvan käteen heti syntymän jälkeen. Koristeelliset korut kasvavat ranteen mukana ja niitä ei ilmeisesti ole tarkoitus aikuisenakaan riisua pois.

Noita suloisia, pulleroisia vauvakäsiä voisi kuvata vaikka kuinka! Elvis ei koruista pahemmin välittänyt mutta Kaapo leikkii niillä parhaillaan. Ovat kuulemma ihania. Pitäisi vielä putsata korut. Miten sitä hopeaa kiilotettiinkaan kotikonstein? Hammastahnalla? Sen jälkeen laitan ne jonnekkin talteen. Ovat mielestäni vähän liian tyttömäisiä meidän pojille käytettäviksi. Omaan käteenkään niitä en saa enään ängettyä.


Minttu


Saamattomuuden huippu

24/02/2012

Yhdeksän avaamatonta lasten kirjakerhon pakettia, öö … no aika monen kuukauden takaa. En vain ole saanut aikaiseksi.
Korissa iäisyyksiä odottaneita käsityoprojekteja. Päällimäisenä kaulahuivi jota olen neulonut vuodesta 2003 saakka.
Siinä välissä oranssi värikin on tullut ja mennyt muutaman kerran muodista.

Tarkoituksena olisi maalata tuo kori korkeakiiltoisella keltaisella tai vaaleanharmaalla. Saas nähdä milloin saan aikaiseksi.
Kumpi väri olisi parempi?

Minttu