LINKITÄ (LEMPI) BLOGISI

31/12/2011

Olen kirjoittanut kohta vuoden blogia ja tunnen olevani silti ihan ummikko ja aloittelija. Ennen blogini aloittamista en ollut juurikaan lukenut mitään blogeja. Välillä jotain googlatessani vain sellaiselle, aiheesta riippuen päätynyt. Edelleenkään en kovin montaa blogia säännöllisesti seuraa. Tiedän kuitenkin että kivjova sivuja on satoja ja tuhansia.

Kauniisti pyydänkin nyt teitä linkittämään omanne ja 1-3 lempiblogianne tähän alle. Kerro myös muutamalla sanalla ainakin omasta blogistasi. Toivon löytäväni linkeistä paljon uusia ihania seurattavia. Muutkin varmasti tulevat löytämään listauksista uusia suosikkeja.

Ja vaikka sinulta ei omaa tai julkista blogia löydykkään, laita silti omat suosikkisi.

Kaikken linkittäjien kesken arvon kiitokseksi PaaPiin SOPU-kassin. (Edellyttäen nimimerkkiä ja sähköpostiosoitetta)

Aikaa linkkien lähettämiseen on tammikuun loppuun saakka. Käyn kaikki blogit läpi ja kokoan listan uusista löydöistä ja lemppareistani postaukseen.

Kaikki jotka vinkkaavat tästä omalla sivullaan tuplaavat mahdollisuutensa kassi-arvonnassa! (muista mainita kommentissasi, kuvaa saa lainata!) <3

 Kiitos kaikille jo etukäteen! Samalla toivotan oikein ihanaa ja mestyksekästä Uutta Vuotta 2012!

Minttu

ps. Suurempi arvonta lukijoille tulossa tammikuun aikana!


JUMALAUTA KAKARAT

30/12/2011

Tänään on ollut sellainen päivä. Tai muuten päivä meni ihan kivasti (mitä nyt perus uhmaa) kunnes saimme kylään kaksi kaveria. Jostain syystä näiden hyvien kaveruksien leikit eivät vaan tänään menneet oikein putkeen…

Kello viidestä seitsemään kuluneet minuutit olivat helvettiä. Vähintään yksi lapsista itki tai huusi kokoajan. Minun lapseni pääosin. Ja jos se ei ollut lapseni joka huusi, niin toisen lapsen huuto oli hänen syytään. Huoh. K siis käyttäytyi kuin pieni ilkikurinen paholaislapsi, pienempi huusi tissiä, syliä, huomiota, kipeää vatsaa ja niiden välissä oksensi kaaressa.

Lelut lentelivät, vilkkuvat ja soivat lelut pauhasivat. Lapseni kiukutteli, parkettia vasaroitiin, joku hakkasi xylofonia, välillä kahta samaan aikaan. Väissä lapseni skeittasi xylofonilla. Siis silloin kun ei repinyt lelua toisen kädestä tai tuuppinut, tökkinyt tai töninyt. Ja kokoajan siis joku huusi. Siltä se ainakin tuntui. Kaksi tuntia pelkkää kaaosta. Ja tähän piti yrittää mahduttaa vielä aikuisten juttelua, ruoan laittoa (no, pakastepitsaa) ja syömistä.

Minä (tuskan)hiestä ja puklusta märkänä toistin samaa: ei saa, älä, pyydä anteeksi, kohta joudut miettimään, ota joku toinen lelu, vaikka se on sinun saa kaveri nyt katsoa sitä, älä ota toiselta, pyyä anteeksi, seuraavasta jäähylle… Rintaraivoava vauva sylissä siis.

Seitsemältä meillä syödään yleensä iltapuuro. Nyt oli kuitenkin pakko lähteä ulos rauhoittumaan. Ensin piti kuitenkin pukea ulkovaatteet… AAAAAARGH! Vielä ulkona sydän hakkasi tuhatta ja stataa, veri kohisi korvissa. Teki mieli huutaa täysillä keskellä katua JUMALAUTA! Mietin että onneksi kotona on suklaata, muuten en selviäisi tästä.

Ulkona kaverusten leikit sujuivat mukavasti sovussa. Tapaamme siis jatkossa ihmisiä vain ulkotiloissa, aidatulla alueella.

Vähän sydän pamppailee vieläkin, en nimittäin ole saanut tuota riiviötä edelleenkään nukkumaan. Nytkin juuri tällä hetkellä (klo 22.55) hän hiippailee tuossa takanani, luulee varmaan etten huomaa kuinka hän ehkä viidennentoista kerran tulee pois sängystä. PUUUUH.

No sellainen ilta.

Ehkä tähän perään kerron vielä leppoisasta reissustamme keskustaan alennusmyyneille. Aiemmin jo kirjoitin käyneeni lasten kanssa ostoksilla. Esitin asiani melko laimeasti. Aikataulutin reissun K:n päiväuniaikaan, hän voisi nukkua rattaissa. Koko kolmetuntisen ajan K kuitenkin kiukutteli ja komensi minua. Hävitti matkakorttinsa ja itki puoli tuntia todella sydäntäsärkevästi (ja kovaa) sen perään keskellä pahinta Stockmannin ruuhkaa. Minä taas (tuskan)hiestä märkänä yritin pysyä rauhallisena, vaikka viimeistään kun olimme Kampissa odottaneen hissiä lähes kymmenen minuuttia teki mieleni huutaa täysillä JUMALAUTA! Vihdoin pääsimme tupaten täyteen POPiin. Sitten alkoi huuto junaradasta! Kauppa oli ihan täynnä porukkaa ja puolilla porukasta vaunut mukana. Kuten myös itselläni. Tuplat. En olisi mitenkään pystynyt K:n perään katsomaan kun hän leikkisi tungoksen keskellä, mutta kymmenen minuutin junarataraivareiden ei jaksanut enää välittää. Vihdoin pieni rauha, kunnes samalla hetkellä hiestä litimärkä vauva alkoi itkemään. Huutava hikinen vauva kainalossa yritin tehdä löytöjä, samalla kun olin kaikkien tiellä ja kaikki minun. Tässä vaiheessa onneksi tajusin riisua talvitakin ja paksun kaksimetrisen kaulaliinan. Teki mieli lähteä kotiin, mutta edellisen kerran harmituksen jälkeen oli pakko ostaa jotain.

Paniikkiostosten jälkeen sainkin K:n melko kivuttomasti mukaani leikkipaikkaan, eli hoitohuoneeseen. Samalla kun imetin meininki jatkui. K terrorisoi koko paikkaa. Sekoili jotain vessassa, ahdisteli vierastavia vauvoja, juoksi ympyrää, kaatoi tuoleja ja pöydän (!).

Kotipihassa hän sitten nukahti rattaisiin. Ja hillui himassa taas koko illan.

Puretaan nyt vielä eilinen reissu keskustaan. Kadonnut matkakortti löytyi ja lähdimme hakemaan sitä. Tarkoitus oli myös tehdä muutama ostos ja käydä vaihtamassa yhdet housut. Meno oli ihan samanlaista kun edelliskerrallakin. Matkakortin saatuamme lähdimme heti takaisin kotiin. Ratikkaan tuli tarkastajat ja Kaapo ylpeänä näytti matkakorttiaan. Sen koommin ei korttia ole näkynyt. Mahtavaa.

Onhan ne silti tosi rakkaita ja ihania. Vaikka toinen vaan raivoaa ja toinen yrjöää niin välillä on ihan hauskaakin.

Minttu


Sekosin aleen

28/12/2011

Olen monena vuonna kiertänyt joulun jälkeiset alet kaukaa. Vasta tammikuun lopussa nimeäni huutavat -70% mainokset ovat saaneet minut liikkeelle. Kun on ensin hirveällä hommalla metsästänyt joululahjoja viimetingassa, ei saman toistaminen muutaman päivän päästä ole houkuttanut.

Joulupäivän iltana istuin kuitenkin koneelle nettishoppailemaan. Ensimmäisenä klikkasin Oii:n sivuille, joilta löytyi lähes kaikki mitä olin ajattelut pojille ostaa.. ja vähän enemmänkin. Ne mitä ei löytynyt tilasin Lekmeriltä ja myöhemmin vielä pari juttua Mini Rodinin nettikaupasta kun siellä alkoi ale.

Elvikselle harmaa/sininen haalari, sininen elephant body, sininen godzilla t-paita, musta body, karhu body, harmaat ja mustat legginsssit sekä  musta myssy.

Kaapolle harmaa/sininen collegepaita, musta grandpa paita, musta tupsupipo, musta trikoopipo ja mustat legginssit.

Parkatakin ostin jo h&m ennakkoalesta. Se on ollut hyvä ja aika paljon halvempi kuin haaveilemani mini rodinin parka, 20e (ovh 39,90). Oiin kautta tilasin Elvikselle vielä Munsterkids in kaksiosaiselta näyttävän haalarin. Kaapolle theBRAND in raidallinen college sekä Rock your baby n t-paita.

Eilen uskallauduin vielä keskustaan alennusmyynneille lasten ja bugaboo donkeyn kanssa (!!). Itsellenikin löysyin One Waystä muutaman lumpun. Lapsille väriä Polarn O. Pyretistä.

Kaapolle raidalliset legginssit, harmaat housut ja sukkia.

Elvikselle body, sukkia ja raitalegginssit.

Tulipahan täydennystä kaappeihin. Hullujen hommaa kyllä tuo lasten ja leveiden rattaiden kanssa kaupungilla tungoksessa kulkeminen. Lisää haastetta hommaan toi myös se ettei Kaapo nukkunut päikkäreitä ja oli ihan hemmetin kikkuinen ja Kampin kauppakeskusken onnettomat kaksi hissiä joista toinen oli rikki..

Varsinkin nettiostoksiin olen tyytyväinen. Oiilla kaikki oli -40%, mutta kokoja huonosti (nyt näytti olevan 30-70%). Lekmerillä -50% alea ja muutamia hajakokoja ja tuotteita (myös vanhoja), Mini Rodinin netissä alennukset -30-40% ja siellä kokoja ja värejä reilusti. Mini rodinia saa myös mm babytradesta, niiloilosta, kuopuksesta, retrokista ja sisukkaasta (en suosoittele, hidas toimitus).

Popissakin oli ainakin vielä eilen hyvin aletavaraa ja kokoja. -30% alennus kuitenkin tuntuu pieneltä ja epäreilulta kun ruotsissa samat tuotteet -50%…

Oletteko te jo ostaneet alesta jotain ja mitä tai onko joku tietty juttu mielessä? Ulkovaatteitahan olisi varmaan järkevä ostaa, mutta en ole ikinä osannut ja ajatella niin pitkälle ja viisaasti :)

Ja tästä alkaa OSTOLAKKO! Eikä mikään ihan pieni, vaan suunnittelin olevani ostolakossa kaksi kuukautta!
Miltä kuulostaa ja kuka on mukana?

Minttu